Valokuvausjuttuja

Yleisön pyynnöstä, valokuvausharjoitelmia. Viime viikon assignment oli valkotasapainon hallinta. Ja toisena teemana viime viikolta edelleen valotuksen hallinta mittarin avulla. Edelleen olen prosessissa, jossa yritän oppia hahmottamaan mikä osa valokuvasta on kameran tekemää ja mikä kuvaajan, ts. missä määrin päivittäminen parempaan kameraan toisi kuvaan lisää. Tässä vaiheessa voittopuolisesti vika on kuvaajassa, eikä parempaa kameraa talouteen hankita ennen kuin perusteet on opiskeltu. Tällä hetkellä kamerana siis Nikon D50, jos jotakuta kiinnostaa, käytettynä ostettu vuodelta 2006.

Miehen synttärikakku 🙂 Toimii valokuvausmallina samalla. Tässä kameran automaattisella valkotasapainolla.

 

Tässä valkotasapaino korjattuna valonlähteen, hehkulampun mukaan. Harjoitustyössä oli tarkoituksena valita kohde, joka on vain yhdentyyppisen (auringonvalo, hehkulamppu tai loisteputki) valonlähteen alla. Täällä meidän kellarissa tulee vain niin kovin hämärää helposti, että kameran apertuuria ei saa avattua tarpeeksi isoksi, suljinnopeus kasvaa ja kuvasta tulee epätarkka. Ratkaisuna ilmeisesti joko nostaa ISO-herkkyyttä (jolloin tulee enemmän digital noisea) tai käyttää jalustaa. Tai hankkia parempi kamera. Ehkä. En tiedä, jos olen missanut jotakin.

 

”If your pictures are not good enough, you’re not close enough”

 

Halusin ottaa kuvan kengistäni, joita olen täällä ollessa ostanut. Kuvan ottaminen oli vaikeaa, ilman että kuvassa on vain kasa kenkiä eli tylsä kuva. Tämä havainnollistaa (vaatimattomalla tavallaan) kurssilla opetettu periaatetta, että jokaisesta kohteesta tulisi ottaa kuva viidellä eri tavalla. Usein tyydytään vain siihen ilmeisimpään kuvakulmaan ja ehkä toiseen, kun uusien kuvakulmien hakeminen työstää luovuutta.

Toinen tutkielma samasta periaatteesta, eli mene lähemmäs kohdetta jos kuvasi eivät ole riittävän hyviä. (Ja mun kynsilakat on tulleet eBaysta, jee!) Näidenkin kuvaaminen oli vaikeaa, ja neljäs asetelma oli paras. Tässä yritin keskittyä myös yhteen kurssilla kuvan kompositiosta opetettuun asiaan, eli pyri täyttämään koko ruutu. Tähän liittyy myös se, että pitäisi aina tarkistaa kuvan kaikki neljä kulmaa, ettei kuvaan tule mitään häiritseviä tekijöitä. Toki näitä voi sitten jälkikäsittelyssä rajata pois, mutta pyrkimys olisi ottaa hyviä kuvia suoraan.

Lopuksi varsinaiseen asiaan liittymätön loppukevennys, liittyy kylläkin ylläolevaan kuvaan:

Glitterlakka, mikä ihana keksintö! Hinta-mielenpiristyssuhde A-luokkaa, suosittelen lämpimästi kaikille naisille!