Lihaton lokakuu – puolivälin katsaus
Miksi tähän ryhdyttiin?
En ole koskaan katsonut Madventuresia, en nähnyt sitä lihantuotantodokkaria enkä käytä sanaa päräyttävä. Välittäisin hyötyelämisistä, jos oma laiskuuteni ei olisi sen esteenä. Eikä näillä vuosittaisilla lentomäärillä voi väittää kauheasti huolestuvansa ilmaston lämpenemisestäkään.
Mutta ryhdyttiin kuitenkin. Kanadassa selvisi jo pohjoisamerikkalaisen lihatuotannon totuudet ja kokeiltiin semikasvissyöntiä. Eläinten oikeuksia tai ei, ammatinkaan puolesta en vaan halunnut tukea kulttuuria, jossa syötetään antibiootteja jatkuvasti. Tämä nyt ei onneksi koske Suomen tai Euroopan lihatuotantoa tällä hetkellä.
Toinen aspekti on sitten tietysti terveyspuoli, etenkin prosessoitujen lihatuotteiden käyttö lisää suolistosyövän riskiä. Lihan rasva on kovaa rasvaa ja edelleenkään ammattitaustani huomioiden täällä ei kovia rasvoja käytetä. Paitsi jos tehdään sitä Kauhaa- ja rakkauta -blogin suorastaan syntistä suklaakakkua niin voi on paikallaan, mutta muuten sillä ei ole tähän talouteen asiaa. Mutta Docventuresin tyypit oli siinä kyllä oikeassa, että me syödään helvetisti liikaa lihaa. Ei meidän tarvitse mitenkään syödä näin paljon lihaa, vaikka ihminen olisi lyhyen lajihistoriansa koko ajan ollut kuinka sekasyöjä tahansa.
Kolmas ja oikeasti ehkä merkittävin syy oli halu hakea vaihtelua arkiruokakuvioihin. Kaikkihan tietää, että vapaaehtoisuuten perustuva muutos on haihattelua, joten tämä tarjosi hyvää semipakotusta ja kätevän tarinan selitykseksi ihmettelijöille 🙂
Mikä muuttui?
Yllättävän vähän lopulta. Töissä olen muutenkin yrittänyt syödä kalaa ja sitä onkin ilahduttavasti yleensä pari kertaa viikossa. Lisäksi keittoja ja puuroja on usein, joten varsinaisia kasvisruokia tulee vastaan harvakseltaan.
Kotona muutos on ollut oikeastaan helppoa. Uusia reseptejä on tullut kokeiltua kiitettävästi ja pari ainakin vakiintunee jatkokäyttöön. Tähän mennessä meillä on syöty avokadopastaa, kookoksista linssi-bataattipataa, qvinoa-fetasalaattia, kasvislasagnea, soijabolognesea, kurpitsa-pinjansiemenpastaa…
Mutta kun nyt tähän ainakin osittain terveysperusteisesti lähdettiin, se mikä on ehkä aavistuksen lähtenyt käsistä on juuston syönti 🙂 ”No kun tämä salaatti/pasta/mikätahansa on muuten niin kevyttä ja onhan tämä kasvisruokaa sentään, niin kyllähän tähän voi laittaa fetaa/halloumia/gruyeriä/parmesania…”
Että niiden kolesteroliarvojen puolesta en nyt edelleenkään menisi rummuttamaan hyviä uutisia, mutta muutoin matka jatkuu!
