Portlandin erikoisimmat tyypit ja lisää (metafyysisiä) tapoja joutua vaikeuksiin Yhdysvaltojen rajalla

1. Metafysiikkaa rajalla – onko mandariini mandariini jos olet jo syönyt hedelmän?

Jälkikäteen huomasin, että Lonely Planet kertoi, että bussilla maahan tulijat saattavat joutua ”under extensive scrutiny”. No shit. Meillä meni ihan ok, tullattiin meidän eväsbanaanit ja omput ja päästiin läpi. Onneksi ei syöty niitä ennen rajaa.

Odotellessa muita matkustajia sieltä alkoi nimittäin kuulua virkamiesintoisella äänellä, että ”why didn’t you tell me you had a tangerine with you?”. What do you mean you forgot? How can you forget, you just looked in to the bag?! You know there is a 300 dollar fine for this!!! 

Joku naisraukka oli jo bussissa matkalla rajalle syönyt mandariininsa, laittanut kuoret pussiin, tullanut vain syömättömän banaaninsa – virhe. 

Opetus: myös kuoret ovat hedelmiä ja kuten olen aiemminkin todennut, ainoastaan kiitos ja anteeksi ovat sanoja joita kannattaa käyttää tullivirkailijoiden kanssa

2. Portlandin erikoisimmat tyypi

– oman elämänsä Gandalf, jolla on viitta ja koko ihmisen mittainen kävelysauva

– 2 miestä sukkahousuissa, toisella vain verkkosukkikset ja alushousut

– 2 naista kissapuvuissa, eikä tää ole mikään figure of speach vaan todella pukeutuneena kissoiksi

– lisää maageja, jotka pukeutuu viittoihin

– paaaaljon mielenterveysongelmaisia, jotka puhuvat parkkimittareille, keräilevät lehtiä jne… ilmeisesti tänne lähetetään myös muista kaupungeista kodittomia, koska täällä niihin suhtaudutaan aavistuksen inhimillisemmin kuin muissa kaupungeissa

Kulttuuri Matkat

Vakuutusvalitus

Perusongelma: 10 h aikaero Suomeen – asioita voi hoitaa puhelimitse vain öisin – prkleen Eurooppalainen ei vastaa sähköposteihin – hoidettava puhelimitse

Lopputulema: huonosti nukuttu yö ja ottaa päähän. Ai mikä? Vakuutukset! Suomalaisten nihkeä palveluasenne. Juridisoitunut maailma. Amerikkalaiset. Amerikkalaisten juridisoitunut maailma.

Just nyt toivon, että oltais menossa häämatkalle johonkin kohteeseen, jossa sattuneella onnettomuudella ei olisi potentiaalia tuhota meidän koko loppuelämää taloudellisesti. Niin kuin vaikka Naantalin kylpylään.

Välivaiheet: Matkavakuutus Suomesta on voimassa vain 3 kk putkeen. Olen hakenut tähän ennenkin pidennystä, eikä se ollut ns. big deal silloin. Omaa syytä tietty että jäi näin viime tippaan tämä, mutta nyt käy ilmi, että vaaditaan terveyskysely. Palautatteko postilla kiitos. No ei taida nyt ehtiä enää. Selvitellään. Ai niin, olisi riittänyt valokuva kyselystä, heh, meiltä meni useampi päivä tämän selvittämiseen. Ai niin, näiden käsittelyssä voi kestää kuukausi. Kiitos kun nyt kerroitte.

Lisäbonus: ”Vakuutus ei kata retkeilyä asumattomilla seuduilla”. a) ihmiset ihan tosi paljon retkeilee asutuilla seuduilla. Sanoisitte sitten, että ei kata mitään ulkoilmassa tapahtuvaa b) viimeksi kun olin lähdössä Tansaniaan ja mm. telttailemaan Serengetiin (melko asumaton tasanko, voin kertoa) niin soitin vakuutusyhtiöön hankkiakseni sitten jonkun lisävakuutuksen kun se ei kerta kata sitä. Vastaus oli iloisesti että jos se on kerta ohjattu retki niin kyllä kattaa! Hmmm, voisiko saada kirjallisena tuon?

Ensi kerralla: Hankin vakuutukset ehkä jotain vuotta ennen. En retkeile kohteeseen, jonne ainut pääsy on helikopterilla. Etenkään en retkeile maassa, jossa nyrjähtäneen nilkan näyttäminen lääkärille maksaa ”todellisilla” kustannuksillaan 6500 dollaria. Joten vaikka on muotia vinkua EU:sta, nämä ongelmat olisivat huomattavasti vähäisempiä EU:n sisällä.

Aaarhg. Anteeksi kauhea valitus. On meillä Kanadasta matkavakuutus onneksi. Menen keittämään lisää teetä, ehkä se tästä.

PS. Olin eilen taas kuvaamassa studiossa. Yhden toisen kuvaajan kaveri kysyi, että olenko tehnyt mallintöitä aiemmin 🙂 Vieläkin lämmittää.

 

 

Kulttuuri Matkat