Top 3: ärsyttävät tyypit salilla

1. Bromiehet, jotka enimmäkseen jutustelevat ja heittelevät ylävitosia kavereidensa kanssa  ja pitävät paikkaa varattuna saaden aikaan jonkun yhden sarjan vartissa. Juttele omalla ajallasi.

2. Tyypit, jotka jättävät viemättä painonsa takaisin paikalleen lopetettuaan. a) en ole äitisi, en siivoa perässäsi b) kuulut salien pohjasakkaan muutenkin. Pitäisi olla perussettiä, aivan joka salilla on miljoona opastekylttiä tästä, miksi se on niin vaikeaa?

3. Ihmiset, jotka tekevät yhdellä paikalla kaikki liikkeensä. Esimerkiksi meidän community centren kuntosalilla on vain muutama kyykkypaikka, joten ei hirveästi huvita katsella kun ihmiset tekee siinä omaa pikku kuntopiiriään vatsalihaksia ja hauiskääntöjä siinä sivussa tehden.

Tänään sain kuitenkin pienen naisen pienen voiton, kun joku jätti Smithiin jotkut tuhannen kilon painonsa kaiken lisäksi pääni yläpuolelle mutta mullapa oli naama mielessä ja kävin (kohteliaasti, vaikka oikeasti ajatukset oli lähinnä kohdan 2 linjaa) kysymässä, että anteeksi, voitko käydä nostamassa painosi pois. Pojan ilme oli kyllä priceless, mutta ihan kiltisti kävi laittamassa painot paikalleen. Yleensä olen niin arka että vaan puhisen vihaani kotimatkalla, mutta ehkä nyt on aika aloittaa asennekasvatus salilla yksi tyyppi kerrallaan!

Hyvinvointi Liikunta

Läheltäpititilanne ja sen johtopäätökset

Jäätiin melkein auton alle tässä viikolla. Oltiin menossa tuohon meidän community centreen salille illalla ja oli kylläkin taas sellainen tyypillinen kaatosadekeli ja pimeää.

Lähin risteys on kylläkin hyvin valaistu ja merkitty, lähellä on kuitenkin myös koulu. Siinä on vielä lisäksi risteyksen päällä sellaiset ekstravalot, jotka saa nappia painamalla vilkkumaan, että autoilijat pysähtyvät päästämään jalankulkijat. Yleensä tämä toimii hyvin, risteyksestä pääsee yli nopeasti mutta pysäyttää liikennettä vähemmän kuin liikennevalot.

Katsottiin molempiin suuntiin, oikealta tuli auto joka pysähtyi, vasemmalta ei tule ketään. Lähdetään ylittämään tietä. Minä en ehdi huomata mitään, pysähtynyt auto onneksi näkee ja tööttää jolloin mies havahtuu katsomaan vasemmalle, josta tulee auto n 70-80 km/h (alueella 40 km/h rajoitus) vauhdilla ja ehtii pysäyttää minut etten astu auton alle.

Nerokkaintahan tässä on se, että jos aikoo ajaa ihmisen päälle niin se kannattaa todellakin tehdä kovaa, koska kun jotenkin järkytykseltä tajuaa katsoa auton perään niin mitään rekisterinumeroa ei pysty enää näkemään.

Noh, oli lähellä mutta ei niin lähellä että olisin mitenkään nähnyt elämäni vilistävän silmieni ohi tai että kokisin auringon nyt paistavan kirkkaammin tai kukkien tuoksuvan enemmän. Mutta vähän aikaa jouduttiin molemmat puhaltelemaan salilla ennen kuin pystyi keskittymään treeneihin.

Huvittavaa tässä on se, että kumpikin veti tästä ihan omat johtopäätöksensä.

Miten suhtautua jatkossa tienylityksiin

Mies: pitää olla itse vielä varovaisempi ja varmistaa vielä paremmin ettei autoja tule

Minä: voit varmistella kuinka paljon vain, aina on silti idiootteja/juoppoja/vastuuttomia joilta et vaan voi suojautua etukäteen

Mitä tehdä jos auto osuu

Minä: soita ensimmäisenä vakuutusyhtiöön (ei hyödytä selvitä autokolarista jos olet konkurssissa lopun elämääsi)

Mies: haasta se kusipää oikeuteen ja vie siltä viimeinenkin penni

Lopuksi

Positiivisempia juttuja, meidän häävalokuvat on tulleet ja ne on upeita! Siis aivan mahtavia. Kuvaajana Sara Pihlaja, jos tänne sattuu tulevia morsiamia paikalle. Tutut voivat sähköpostilla pyytää salasanaa nettigalleriaan katsomaan kuvia, niitä ei sieltä voi valitettavasti itselleen tallentaa mutta meiltä saa sitten vähän ajan päästä alkuperäisiä tiedostoja.

Tai siis vaan noita pikkukuvia pystyy tallentamaan, ei isoja… mutta näytiksi morsiamen ja kaason kenkämuoti.

 

Hyvinvointi Hyvä olo