Paras juttu ikinä: OIKEITA malleja OIKEASSA studiossa!
Valokuvauskurssin viimeisessä sessiossa pääsi viettämään päivää muotikuvaajana eli kuvaaman ihan oikeita malleja aivan oikeilla studiovaloilla!!! En pysty hehkuttamaan tätä tarpeeksi.
Joskin kävi ilmi, että mallien kuvaaminen on aika kuumottavaa, etenkin jos toinen on miesmalli Kreikasta… 😀 Ei kun oikeasti, se oli yllättävän hankalaa kun malleja pitäisi myös ohjeistaa. Onneksi mallit eivät olleet pappia kyydissä ensimmäistä kertaa, ja osasivat ilman ohjeitakin tarjota paljon kuvattavaa. Heti meni vaikeaksi kun yksi malleista pyysi vähän yksityiskohtaisempia ohjeita, ”että minkälainen visio sulla oli tästä kuvasta, haluatko jalan tähän vai tähän?”… öö… mulla oli visiona koittaa saada valaistus ees kohdalleen, ettei tuu pimeitä ja tärähtäneitä kuvia 😀
Georgie ja ilmakitara.
Koitettiin hakea sellaista Gentleman’s Quarterly-henkeä kuviin… 😀
Joten mihinkään ihan koviin teknisiin hienouksiin ei tässä päästy. Monessa kuvassa huomaa harmittaavasti käden tai jalan leikkautuvan pois, tai kulmaan tulevan setin raja. Mutta otettiin siis kuvia strobovaloilla valkoista taustaa vasten, josta saa sellaisia tyypillisiä kansikuvakuvia. Sivumennen sanoen, tuollaista valkoista taustaa vasten kuvaaminen on a bit more tricksy kuin alkuun luulisi, tarvitaan tosiaan se strobo ja lisäksi tausta pitää valaista erikseen.
Mallit oli ihan tajuttomia.
Isoldea olisin voinut kuvata loputtomasti! Aivan mieletön iho esimerkiksi…
Toinen setti oli ns. hot light (osittain kai nimetty koska lamppu kuumenee paljon) eli kirkas valo, jolla pystyy sitten luomaan siistejä varjoja jne.
On tietty jonkin verran vaikea ottaa huonojakaan kuvia näin kauniista ihmisistä… kuvassa Bella,
Kolmas setti oli sellainen kirkkaampi halogeenivalo, jonka nimeä en pysty muistamaan. Siitä oli jotenkin kaikkein vaikein ottaa kuvia jostain syystä, vaikka valo tuli tasaisesti kasvoille, eikä sinällään olisi pitänyt olla vaikea.
Tauon jälkeen vaihdettiin vielä mallien paikkaa eri valoihin ja otettiin koko kierros uudestaan! Kolmen tunnin jälkeen oli kyllä aika kaikkensa antanut olo.
