Trendin häähaaste: iltapäivähäät (ja muistelua omista häistä)

Siis jos tämä lääketiedejuttu ei natsaa, niin varavaihtoehtona mulla tulee olemaan hääsuunnittelija tai morsiuspukuliikkeen pitäjä. Ihan vakavasti. Häät on kuitenkin iloinen asia, olis mahtavaa kohdata ihmisiä jotka on suunnittelemassa jotain minkä pitäisi olla elämän onnellisin päivä. Voin kertoa, että aika monelle mun potilaalle se ei oo niiden elämän iloisin päivä, kun ne mut kohtaa… poislukien ehkä sektiopotilaat, mutta nekään ei oo aina ihan kauhean iloisia esim. synnytettyään 16h edeltävästi. Mutta asiaan.

Pyydettiin siis ennustamaan tulevia häätrendejä ja ehkä muistelemaan omiaan. Can do, sir! Ensin se ennusteosuus. Veikkaan tulevaksi trendiksi vähän pienempiä, mutta sitäkin tyylikkäämpiä häitä. Näitähän on toki ollut aiemminkin, mutta ei ehkä niin massaliikkeenä. Insipiraationa tälle toimi se, kun oltiin viime keväänä omalla häämatkallamme Portlandissa. Portland oli ihan mahtava kaupunki, aika eurooppalaishenkinen ja erittäin hipster. (Tsekkaa Portlandin hipsterit täältä) Paljon trendikkäitä ravintoloita, vanhoja tehdarakennuksia muutettuina loft-asunnoiksi, valtasia vanhojen kirjojen kauppoja, you know the drill. 

No joka tapauksessa oltiin kävelemässä lounaalta takaisin hotellille, kun viereisessä ravintolassa nähtiin lounasseurue juhlimassa häitä. Ravintola oli sellainen… ei ehkä täysin erilainen kuin se mistä oltiin lähdetty. Punaista tiiltä, vähän metallia, vähän puuta. Ja hauskasti naurattavia lippispäisiä tarjoilijoita.

portland1_1.jpg

Siellä vietettiin siis perjantai-iltapäivänä häitä. Noin parinkymmenen ihmisen seurueella oli selvästi ihan parhaat bileet menossa siellä. Puvuksi ehkä jotain lyhyempää, tai sitten valtaisa tylliunelma, ihan miten vaan haluaa. Muisto jäi jotenkin mieleen, ihmiset vilkuttivat meille ikkunan läpi ja me toivottelimme heille onnea ohikulkiessamme. 

Häät olisivat aivan loistava valinta esim. eräälle ystävälleni, joka kaihtaa huomion keskipisteenä olemista. Pienempi porukka, hyvää ruokaa, hyvää viiniä. Mekoksi ehkä joku lyhyt valinta, kuten esim. tämä ihanainen Kate-mekko MyLittleWhiteDressiltä.

 

Kate Dress Bateau Neck 60s Retro Wedding Dress White

 

Hääpaikaksikaan ei ole pakko valita ravintolaa vaan ajatella luovasti. Kirjastot, tehdastilat… itse haaveilin aikanaan häiden järjestämisestä läheisen 30-luvulla rakennetun lukion aulassa, mutta ei riittänyt kuitenkaan rohkeus alkaa järjestämään. Miksei vaikka taidemuseo? (Kuvat ihanasta Ruffled-blogista)

rooftop wedding ceremonies via ruffledblog.com

industrial ceremony venue

Ehkä tämä jäi viehättämään siksi, että omat häämme olivat sellaiset aika perinteiset, vajaan sadan hengen koko päivän tilaisuus. Oli ihan paras päivä ja nautin järjestämisestä. Tai siis oikeammin on pakko sanoa, että nautin askartelusta, suunnittelusta ja inspiroitumisesta, en niinkään budjetin hallinnasta tai niistä kymmenistä sähköposteista ja koordinnoinnista jota se vaati. Etenkään kun mies ovelasti hankkiutui toiselle mantereelle töihin 2 kuukautta ennen häitä. Mutta olihan se ihan parhautta, tässä muutama pala tunnelmaa… kaikki kuvat Sara Pihlajalta http://www.sarapihlaja.com/.

petraolli-pekka_401.jpg

petraolli-pekka_111.jpg

Askartelin satoja paperikukkasia häitä varten… muffinsivuokia, suodatipusseja ja silkkipaperia 🙂 Toisin kuin voisi kuvitella, tämä ei ollut rasittavaa vaan lähinnä paras käsityöharrastus mikä minulla on ollut! Olisin tehnyt kukka-asetelmia, ellei Suomessa olisi jotain kukkakauppamafiaa joka estää tuoreiden kukkien ostamisen tukkuhintaan… 

petraolli-pekka_187.jpg

 

Olin sikaylpeä tekstinkäsittelytaidoistani… sulkeet kuviin saatiin Googlen jollain ohjelmalla tekemällä niistä matemaattisia funktioita 😀 Tähän ehkä olisi ollut joku parempi tapa, en tiedä.

Ja sitten vielä lopuksi tiukka ennustusosuus! Ennustan, että Suomessa vielä jatkaa nousuaan morsiusneitojen lisääntyminen (ah, miten ihania kuvia saakaan hääseurueesta!), ammattimaisesta valokuvaajasta tulee vielä enemmän must kuin se tällä hetkellä on, kaikenlainen liiallinen koordinointi tulee olemaan out ja liian yhteensopivat ”häiden teemavärit” jatkavat laskuaan… pukeutumisen suhteen ennustan pitsin voittokulun jatkoa vielä hetken, omana veikkauksenani tulevat olemaan 20-luvun henkiset koko pään asusteet esim. Johanna Johnsonin tapaan. 20-luku saattaa muutenkin olla edelleen Great Gatsbyn tapaan pinnalla ja yleinen vintage-innostus jatkunee. Näin ennustan, syvällä rintaäänellä ja vakaumuksella! 😀

Vintage Wedding dresses from the 1930's 1920's

Muoti Rakkaus Trendit

Asiat, jotka toimivat blogeissa mutta eivät minulla

Nyt kun on päässyt miehen kriittisen katseen alta karkuun niin voi rauhassa kokeilla kaikkea äärettömän hyödyllistä ja tarpeellista, mitä blogosfäärissä liikkuu. Minähän en siis ole altis vaikutteille, en. Eikä tosin tämän setin perusteella ehkä kannattaisikaan olla… 😀

1. Avokadopasta ilman pastaa 

Okei, avokadopastakin oli varmaan jossain blogissa alun perin, mutta sitten kun se löytyy Ilta-Sanomista niin kyse on jo niin mainstream-kamasta, ettei sitä voi enää kutsua miksikään blogijutuksi. Sen sijaan tässä kevättä kohden alkoi näkyä ah niin trendikkäitä raakaversioita ko. ruokalajista, jossa pasta on korvattu kesäkurpitsasuikaleilla. Mies nauroi ajatukselle ja nyt voin todeta, että syystä. Ruokaa en yleensä jätä, mutta tästä meni kyllä puolet roskikseen. En ole ihan varma perustuuko raakaruuan terveysvaikutukset osittain siihen, että se on niin pahaa, ettei ainakaan liikaa tule syötyä.

2. Tangle teezer

Tätä on hehkuttanut ainakin Saara Sarvas omassa blogissan ja muuallakin. En tiedä miksi nyt innostuin, kun juuri sain leikkautettua kuivat ja takkuuntuvat latvat pois. Lopputulos: käsittämättömän sähköiset hiukset.

3. Puhelinjohdolta näyttävät muoviset hiusponnarit

Varmaan samoista lähteistä kuin edellinen, pitäisi olla kai hiuksille jotenkin ystävällisempi. Koska jonkin sortin ponnari tai nuttura töidenkin puolesta kuuluu jo asiaan, päätin kokeilla, etenkin kuin tosiaan ennen leikkauttamista tuntui että hiukset jotenkin katkeilivat. Suhtaudun käytön jälkeen varovaisen positiivisesti, en osaa vielä sanoa katkeilevatko hiukset vähemmän. Päässä painaa joskus ikävästi, eikä ponnaria saa jotenkin yhtä napakasti kuin perinteisellä hiuslenkillä. 

4. Chia-kookosvanukas

Tähän haksahdin Hesarin ruokablogin kautta. Tykkään kookoksesta ja viehätti ajatus semiterveellisistä välipaloista, jotka voisi tehdä koko viikoksi varastoon. En tiedä tekeekö sitä kaikille vai olenko onnistunut mystisesti allergisoitumaan tuotteelle, jota en ole koskaan ennen syönyt, mutta kirvelee huulia ihan törkeästi! Plus konsistenssi muistuttaa lähinnä sammakonkutua ja väritys alienin aivomassaa… jäi syömättä. Superfoodini tulevat vastedeskin kokonaisina marjoina eivätkä pusseissa.

Hehee, kylläpä sitä on kaikenlaiseen tullut haksahdettua, näin rationaalisena ja analyyttisenä ihmisenä. En sentään tilannut tv-shopista mitään.

 

Muoti Ruoka ja juoma Hyvä olo Trendit