Perjantai-ilta

Tuskailin aiemmin valitako tylsempi neulontailta vai jännempi baari-ilta sosiaalistumista varten perjantaiksi. Päädyin kolmanteen optioon, pubi-iltaan.

”Olisiko teillä jotain omenasiideriä?

”On toki. Koko tuoppi vai puolikas?”

”Tuoppi sopii ihan hyvin.”

”Niin mutta se on todella paljon siideriä. Suosittelen puolikasta.”

Naisten ei täällä kuulu juoda kokonaisia tuopillisia. En olisi ikinä uskonut, että minun alkoholinkäyttötavoillani voin tuntea itseni joskus suomalaiseksi. Ja ottaen huomioon, että ryhmä mainosti itseään ”Friday pub night – craic junkies” olin hieman yllättynyt, kun pöydän kovin suoritus brittimieheltä oli kolme puolikasta tuoppia neljään tuntiin. Ei siinä mitään, hauska ilta oli muuten.

Lauantai

Dept of field-harjoitus Cypress Mountainilla. Käytiin lumikenkäilemässä.

Oli tarkoitus kuva vuorelta kaupunkiin päin, mutta koska satoi lunta, näytti tältä. Samasta syystä kieltäydyin lähtemästä huipulle asti, jos palkintona ei ole hyviä näköaloja, en vain näe sitä vaivan arvoiseksi. Täällä on muuten tapana tulla ulkoilemaan iPodien kanssa ja kellottaa aika joka huipulle asti menemiseen kuluu, ei niinkään ”nauttia luonnosta”.

Sunnuntai

Granville Island. Paikallinen turistivetonaula, sisältää ei-kovin-hyviä kalaravintoloita ja paikallisen kauppahallin. Näin ei-turistiaikaan ihan mukava mutta varmaan helvetillinen kesällä, etenkin kun alue on pieni, täynnä jalankulkijoita mutta autoilua ei ole kielletty ja parkkipaikkoja on vähän –> loputtomasti paikkaa etsiviä autoja. Mutta paistaa täällä joskus aurinkokin, näettekö!

… sääli vain, että se laukaisi miehellä migreenin pian tämän jälkeen, joten loppuilta vietettiin hämärässä Netflixin parissa. Itse hän koki, että ravintolassa huutaneet lapset laukaisivat migreenin. Yritin kertoa, että ääniherkkyys voi olla mahdollinen auraoire, mutta hänen mielestään syy-seuraussuhde menee juuri toisinpäin 🙂