Seuraavan kerran kun tekee mieli valittaa veroista tai terveydenhuollosta

voit pohtia sitä, miksi Yhdysvalloissa vakuutuksen jälkeen umpilisäkkeen leikkauksesta joutuu maksamaan 11 000 dollaria itse. 

Katso linkki ja ylläty. Luulin aina, että jenkeissä on maailman paras terveydenhuolto, kunhan sinulla vain on vakuutus. Mutta eipä se vakuutuskaan kauhean pitkälle kanna, jos ns. out of pocket-kustannukset ovat tuota luokkaa. Tai kuten sillä Kanadassa tapaamamallani amerikkalaisella pariskunnalla, joilla ei ollut varaa hankkia vielä toista lasta, koska maksoivat edelleen  7000 dollarin pankkilainaa esikoisen syntymästä. Tai kuten se tarina naisesta, joka ei saanut vakuutusta koska hänellä oli vakava pitkäaikainen sairaus kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai endometrioosi. 

Että joskus on ihan kiva maksaa niitä veroja ja vähän jakaa tätä riskiä yhteisön kesken, että jos sattuisi käymään huonosti niin ei ole koko oma elämä vaakalaudalla. Että ei, en halua amerikkalaistyyppistä terveydenhuoltoa tänne. En halua, että yksityinen sairaskuluvakuutus on pakollinen, koska julkisen terveydenhuollon on annettu rapautua niin hirveäksi, ettei sitä kukaan täysjärkinen halua käyttää. En halua, koska osakeyhtiön perimmäinen ja ainut tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa, ei terveyshyötyä kansalle. 

Hyvinvointi Terveys Raha Uutiset ja yhteiskunta

Avoin kirje kanssatyöpaikkaruokailijoille

Ideaalissa maailmassa lounastauko kestäisi parisen tuntian(pidentämättä kuitenkaan työaikaa), ruualla tarjoiltaisiin monipuolisesti kasviksiin painottuvaa, ehkä ranskalaishenkistä ruokaa viiniensä kanssa. Todellisuus on kuitenkin KVTES:n lupaama ”15 – 20 min työn lomassa” joka käytetään useimmiten työpaikan ruokalassa, jossa tarjoillaan mättöä. Eli siis tästä on nyt rentouttava tunnelma kaukana joka tapauksessa. 

Joten mikä saa verenpaineen nousemaan? Te kaikki rakkaat kanssaruokailijat, joilla sitä aikaa on loputtomiin. Valita ottaako nyt sitä eilistä kinkkukiusausta vai tämänpäivästä jauhelihapihviä, kaksi vai kolme perunaa. Ottaa niitä keitettyjä porkkananpaloja yksi kerrallaan lautaselle. Ja niin edelleen.

Ymmärrän, että ihmiset ja heidän temperamentinsa elämään ovat erilaisia ja ideaalitilanteessa ratkaisisin tämän joko loputtoman pitkillä lounastauoilla tai erillisellä operatiivisen alan lounaslinjalla, jolla

  1. pitää olla valmis valitsemaan ruokansa < 1 s per valittava kohde
  2. ruoka siirretään lautaselle isoina kauhallisina, ei haittaa jos osa päätyy tarjottimelle
  3. piimää, maitoa tai mitään muutakaan avattavissa purkeissa olevaa juomaa ei tarjoilla
  4. edessä tunaroijat saa ohittaa parhaalla katsomallaan tavalla
  5. linjastolle ei pidä tulla jos aikoo loukkaantua jostain näistä periaatteista

Että sellaisia terveisiä työelämästä tänään. Puuropäivät on parhaita, sitä pystyy nieleskelemään nopeiten. Saatan ehkä lisätä ylläolevaan ehdotukseen vain purematta nieltävistä ruuista… lähtisi tuonkin talon tuottavuus nousuun näin lama-aikoina! 😀 

Työ ja raha Ruoka ja juoma Työ