For Fashion’s Sake

Ohjeita muotiuraansa aloitteleville.

Osallistuin viime viikolla Pre Helsinki -tapahtuman yhteydessä järjestettyyn For Fashion’s Sake -muotiseminaariin. Seminaariin oli kokoontunut kansainvälisen tason joukko muotiammattilaisia keskustelemaan muodin digitalisoitumisesta. Toisin sanoen, seminaarissa keskusteltiin siitä, miten sosiaalinen media, internet ja muodin demokratisoituminen ovat viime vuosina muokanneet muotiteollisuutta ja samalla myös sitä kuluttavan yleisön haluja ja makuja.

Seminaarin ehkä ennakolta odotetuimman puhujavieraan piti olla Central Saint Martinsin muotisuunnittelun professori Louise Wilson. Wilson kuitenkin menehtyi syöpäsairauteen vain muutama päivä ennen seminaaria, joten tilaisuus oli luonnollisesti omistettu hänen muistolleen. Seminaarin aluksi paneelivieraat muistelivatkin Wilsonia ja tämän uraa. Louise Wilsonin kerrottiin muiden muassa jakaneen usein oppilailleen neuvoksi yllä näkyvän ”värssyn”. Vaikka urasi ei olisikaan muodin parissa, uskoisin tuosta löytyvän hyviä mottoja myös muille elämän ja työuran osa-alueille (miinus kirosanat, tietenkin)!

Panelistit koossa (vasemmalta oikealle): Ryan Aguilar, Michel Gaubert, Frances Corner, Dan Thawley, Lou Stoppard, Stephen Jones ja Lutz Huelle.

Paneelikeskustelua johti A Magazine Curated by -lehden päätoimittaja Dan Thawley. Thawley oli kutsunut puheenjohtajakaverikseen SHOWstudion Lou Stoppardin. Jos Jonathan Anderson aiheutti viimevuotisessa seminaarissa minussa pieniä fan girl -oireita, niin tänä vuonna samainen kunnia menee ehdottomasti Lou Stoppardille. Olen jo pidemmän ajan seurannut ja ihastellut naisen toimia SHOWstudion nettisivujen kautta (TJEU: Lou Stoppardin johtamat muotiviikkojen livekeskustelut). On aina mukava päästä kuuntelemaan livenä henkilöitä, joiden työtä arvostaa ja innolla seuraa.

Paneelin muina jäseninä nähtiin London College of Fashionin johtotehtävissä istuva Frances Corner (tämä taisi oli ensimmäinen kerta, kun näin hänet livenä, vaikka suoritin opintoni LCF:ssä), muotimaailman musiikkivelho Michel Gaubert kera työpartnerinsa Ryan Aguilar, vaatesuunnittelija Lutz Huelle ja hattusuunnittelija Stephen Jones.

Lutz Huelle järjesti kesken seminaarin minimuotinäytöksen, jonka teeman olivat bomber-takit.

Seminaarista ilmestyy myöhemmin myös videokooste SHOWstudion nettisivuille, joten jätän yksityiskohtaisen seminaariraportin nyt kirjoittamatta. Kokosin silti yhteen muutamia mielenkiintoisia ajatuksia ja keskusteluavauksia, joita kolmetuntisen keskustelutilaisuuden aikana kuultiin.

• Street style -ilmiön myötä muodista on kadonnut tietynlainen yksilöllisyys. Kuvattavaksi päätyvät enää harvoin ”oikeat” katutyylit, sillä kuviin valikoituvat lähes poikkeuksetta tietyt katutyylitähdet, joiden yllä nähdään vain viimeisimpiä näytöslookeja. Katutyylikuvista onkin tullut lähes yhtä kontrolloituja, kuin muotieditorialeista: muotitalot haluavat lookit kuvattavan kokonaisuudessaan ja vain tietynlaisten naisten yllä. Näin ollen muotitalojen markkinointivalta yltää jo mainos- ja editorialkuvista kaduille saakka.
• Muoti on ollut aina myös viestinnän väline. Tämä seikka on korostunut erityisesti erilaisten alakulttuurien kohdalla. Enää näin ei välttämättä kuitenkaan ole. Toki vaatteilla viestitään edelleen monia asioita, mutta vain tietyille alakulttuureille kuuluneet pukeutumikoodistot ovat menettäneet merkityksensä. Nykymaailmassa kaikki on muotia ja vaikutteita haetaan taiteen, musiikin ja kulttuurin jokaiselta osa-alueelta. Seminaarissa heitettiinkin mielenkiintoinen ajatus ilmoille: onko designer- ja luksuspukeutuminen nykyään jo oma ala-kulttuurinsa demokratisoituneessa muotikentässä?
• Katumuoti on menettänyt yllämainituista syistä merkitystään myös kaduilta inspiraationsa hakevien suunnittelijoiden silmissä. Esimerkkinä mainittiin muiden muassa A.P.C. -merkin Jean Touitou, joka ei kuuleman mukaan enää kiinnitä katumuotiin juuri minkäänlaista huomiota. Hänen mielestään ihmiset ovat jo liian tietoisia pukeutumisestaan ja siitä, mitä heidän vaatteensa yrittävät viestiä.
• Luksusbrändeistä ja -kulutuksesta puhuttiin myös paljon. Keskustelua käytiin muiden muassa käsitteestä ”affordable luxury”. Voiko käsitettä ”edullinen luksus” edes olla olemassa? Ajatuksia?!
• Instagram tuntui olevan päivän sana. Sen mahdollisuuksia hehkutettiin, mutta sai kuvasovellus myös kritiikkiä osakseen. Muotinäytöksistä postatut loputtomat kuvavirrat ja epäselvät videot syövät nimittäin mallistojen voimaa. Vastareaktiona ilmiölle, monet muotitalot ovat alkaneet julkaista omia editorial-lookbookejaan sosiaalisessa mediassa. Tällä tavoin mallistot pyritään esittelemään siinä kontekstissa, jossa suunnitelija haluaa yleisön ne näkevän.

Loppukevennykseksi kerrottakoon vielä eräs hattusuunnittelija Stephen Jones paljastama muotiknoppitieto! Tiesittekö, että herra on vieraillut Suomessa aikaisemminkin? Tämä tapahtui vuonna 1985, kun suunnittelija järjesti Helsingissä muotinäytöksen Vivienne Westwoodin ja MicMacin (kyllä, luit oikein) kanssa! Siinä siis pieni pala myös suomimuodin historiaa!

Myöhemmin lisää For Fashion’s Sake -seminaarista SHOWstudion nettisivuilla!

PS.  Pahoittelut rakeisista kuvista. iKamera ei tällä kerralla pystynyt hämärrässä luentosalissa parempaan :(

——-

For Fashion’s Sake

Last Thursday I took part in For Fashion’s Sake fashion seminar at Aalto University.

Among the speakers were Lou Stoppard, Dan Thawley, Michel Gaubert, Stephen Jones, Lutz Huelle, Frances Corner and Ryan Aguilar.

The seminar was organised in association with SHOWstudio. So keep you eyes open, as SHOWstudio is about to release some video footage from the event!