Kun hän lisää sinut kaverikseen Facebookissa

Tyyppi, josta olen kirjoitellut tänne ennenkin, hän, joka alkoi moikkaamaan minulle ja suunnittelin jo häitä siinä vaiheessa, lisäsi minut pääsiäisenä täysin yllättäen kaveriksi Facebookissa. 

lataus.jpg

Emme ole olleet pitkään aikaan oikein missään tekemisissä, pari kertaa olemme törmänneet kadulla ja moikanneet, mutta emme mitenkään erikoisesti. Olin jo vähän niinkuin menettänyt toivoni, kunnes tämä tapahtui.

Toki voi olla, että tyypillä on tapana lisäillä kaveriksi ihmisiä muutenkin kun sen perusteella, että hän haluaa heidän kanssaan naimisiin,  mutta voi luoja kuinka paljon innostuin. Hieman liikaa. Hyväksyttyäni kaveripyynnön (ensin ajattelin antaa tyypin odottaa ainakin päivän, että hyväksyn, mutta en sitten uskaltanut toteuttaa ideaani pelätessäni, että hän vaikka peruisi pyyntönsä….) tietysti kyttäsin koko profiilin läpi – ei näkyviä merkkejä seurustelusta.

Nyt pohdinta kuuluukin, että mitä seuraavaksi?! Olemme olleet kavereita nyt noin 48 h (kuka näitä muka laskee?) mutta mitään ei ole tapahtunut. Missä se treffipyyntö viipyy?!?!!! Tekisi mieli postata joku kuva tai juttu omalle seinälle ja testata, tykkääkö hän siitä, mutta toisaalta en koskaan laita Facebookiin mitään. Vaihdoin juuri profiilikuvanikin, eikä sitä nyt heti uudestaan voi vaihtaa testatakseen tätä tyyppiä. Damn it!

 

Oliko ystäväpyynnöllä jokin merkitys, pitääkö minun tehdä jotakin nyt? Vai olenko vaan taantunut 15-vuotiaan teinitytön ajatusmaailman tasolle?

Suhteet Oma elämä Rakkaus Höpsöä

Relationship status: just happy

Sanoin viikonloppuna puolitutulle ääneen jotain, jonka sanottuani olin ihan äärettömän onnellinen ja helpottunut. Tuntui, kun olisin siinä yhdessä letkautuksessa saanut koottua kaikki ajatukseni, murheeni ja mietteeni yhteen repliikkiin, ja vihdoin oivaltanut jotain. 

Kysymys kuului: ”Mites sun mieskuviot? Onks ketään spesiaalia?” Vastasin sen enempää miettimättä: ”Ei ole ketään erityistä, olen käynyt treffeillä kyllä, mutta en tällä hetkellä edes kaipaisi mitään vakavampaa. Mulla on niin kivaa nyt muutenkin.”

Se täytyi sanoa ääneen, jotta tajusin itsekin sen olevan totta. Sitä on jotenkin äärimmäisen helpottunut.

635371aa0c23fb8b81ad43c802cfea1c.jpg

Toisaalta, eilen tuli mieleen muutamia sinkkuelämän varjopuolia, kun yritin kurottaa lautasta kaapin ylimmäiseltä hyllyltä, ja tarvitsin siihen avukseni tuolin.

Poikaystävästä olisi hyötyä, kun

– leipoo kakun/muffineja/sämpylöitä – ei tarvitsisi syödä kaikkea yksin

– kylpyhuoneen kaivo pitää putsata

– kävelee yöllä baarista kotiin

– haluaa katsoa jalkapalloa sen sijaan, että lähtisi ulos tyttökavereidensa kanssa

– pyörän renkaiden pumppaaminen ei huvita

–  mummo kyselee rakkauselämästä

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ajattelin tänään