Tekijä x

Viime viikonlopun treffit menivät niin hyvin, että mies toi sunnuntai-iltana naistenpäivän kukat minulle suoraan kotiovelle. Whoa.

Kaikki meni yhtä hienosti kuin puhelimessakin, meillä oli hauskaa, juttua riitti, hän oli hyvännäköinen.. Kaikkea, mitä voi toivoa..

Mutta jotenkin kukkien kuihduttua myös fiilikseni tätä juttua kohtaan ovat kuivuneet pieneen kasaan ja hävinneet kevättuulen mukana johonkin pois. En osaa selittää, miksi fiilis on tämä, ja suoraan sanottuna vituttaa, että taas tässä kävi näin. Mies kysyi viimeksi tänään, haluanko vielä joskus tehdä jotakin hänen kanssaan, ja lupasin, että katsellaan myöhemmin.

Mikä siinä on, että vaikka paperilla ja luonnossakin kaikki on periaatteessa täydellistä, se jokin tekijä x vaan puuttuu? Ja kun se puuttuu, mielenkiinto vaan lopahtaa. 

Ei muuta kun uutta matoa koukkuun, Hyvää sunnuntaita!