Mitä mindfulness eli tietoisuustaidot ovat?

Holla! Kerroin teille tehneeni kandidaatintyöni mindfulnessista eli tietoisuustaidoista, ja lupailin kirjoittavani blogiin joskus aiheesta. Tuumasta toimeen: Kaivoin läppärini uumenista vuoden 2014 lopulla rustaamani kirjallisuuskatsauksen tietoisuustaitoharjoittelun hyödyistä skitsofrenia potilaille. Totesin, että tämän helpommalla en varmaan koskaan tule pääsemään blogikirjoituksen suhteen, sillä kuinkas ollakaan, pätkä kandini johdannosta oli sellaisenaan käypä postaukseksi.

 

 

mindfulness

Huomauttaisin, että mindfulness on nykypäivänä aika kuuma tutkimusaihe, joten kuluneessa kolmessa vuodessa on varmasti ehtinyt tulla paljon lisää pätevää tutkimusdaattaa aiheesta. Jos lukijoiden joukossa on joku tuoreeseen tietoisuustaitotutkimukseen perehtynyt henkilö, niin hihkaise ihmeessä! Toisaalta kandissanikin referoin suuria meta-analyysejä, joiden tuloksia ei aivan kolmessa vuodessa kukaan ehdi kumota eli perusasioiden pitäisi olla kunnossa.

 

mindfulness

 

Paljon zeniä ja aurinkoa päiviinne<3

Bisous, Niina

 

unepetitelife@gmail.com | Facebook | Instagram

***

mindfulness

 

Mitä mindfulness eli tietoisuustaidot ovat?

 

Tietoisuustaidoilla eli mindfulnessilla tarkoitetaan tietoista, hyväksyvää ja tuomitsematonta läsnäoloa nykyhetkessä (Kabat-Zinn, 1990). Tarkoituksena on havainnoida mielensisäisiä kokemuksia, esimerkiksi ajatuksia ja tunteita sellaisenaan mielen tapahtumina, ilman että niille luodaan merkitystä. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen perustuu yli 2500 vuotta vanhaan Zen-buddhalaiseen meditaatiomenetelmään (Kabat-Zinn, 1990), mutta länsimaisen lääketieteen ja psykologian piirissä tietoisuustaitoja on tutkittu ja käytetty vasta parin viimeisen vuosikymmenen ajan (katsaus: Lehto & Tolmunen, 2008; Shonin, Van Gordon, & Griffiths, 2014). Länsimaalaisen mindfulness-tutkimuksen uranuurtaja, Jon Kabat-Zinn, on kehittänyt tietoiseen läsnäoloon perustuvan stressinhallinta-ohjelman (engl. Mindfulness-Based Stress Reduction, MBSR; 1990), jota on sovellettu onnistuneesti muun muassa masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kroonisen kivun hoidossa (katsauksia: Baer, 2003; Grossman ym., 2004).  

 

Mindfulnessin osa-alueita ovat tietoisuus ja tarkkavaisuus, hyväksyminen, tuomitsemattomuus sekä myötätunto itseä ja muita kohtaan. Tietoisessa läsnäolossa on olennaista huomion kiinnittäminen tarkoituksella nykyhetkeen, pois menneiden tapahtumien murehtimisesta tai tulevaisuuden huolehtimisesta (Kabat-Zinn, 1990). Toisin sanoen tietoisuustaitojen perustuvat näkökulman muuttamiseen ja tarkkaavaisuuden harjoittamiseen. Tietoisen läsnäolon harjoituksiin voi kuulua niin sanottuja muodollisia harjoitteita, kuten meditaatioharjoituksia, joiden aikana keskitytään esimerkiksi hengitykseen tai kehon eri osiin sekä niin sanottuja epämuodollisia arkipäiväisiä harjoitteita, kuten tietoisesti käveleminen tai tiskaaminen.

 

Laajassa 163 tutkimusta kattavassa meta-analyysissä (meta-analyysi: Sedlmeier ym., 2012) mindfulness-meditaation harjoittaminen oli terveillä koehenkilöillä yhteydessä muun muassa ahdistuksen, stressin ja negatiivisten emootioiden vähenemiseen, myönteisiin muutoksiin ihmissuhteissa sekä tarkkaavaisuuden ja tietoisen läsnäolon taitojen paranemiseen.

 

Vaikka mindfulnessin terveyshyödyistä on kertynyt jo melko runsaasti näyttöä, sen psykologisia vaikutusmekanismeja ei tunneta vielä kovin tarkasti. Kaksikymmentä tutkimusta kattavassa MBSR-tutkimuksia arvioivassa meta-analyysissä (Grossman ym., 2004) esitettiin tietoisuustaitojen harjoittelun tehon perustuvan parantuneeseen tunteiden prosessointikykyyn ja sitä kautta vahvistuvaan stressinhallintakykyyn. Parantunut stressinhallintakyky puolestaan edesauttaa elämänlaatua heikentävien tekijöiden, kuten vakavan sairauden, hyväksymistä osaksi elämää. Myös Kabat-Zinnin (1990) mukaan tietoisuustaidot muuttavat yksilön kokemusta ympäröivästä maailmasta ja itsestään yleensä positiivisempaan ja hyväksyvämpään suuntaan, sekä harjoitteiden avulla voidaan ottaa etäisyyttä oman mielen vääristyneisiin kognitiivisiin ja affektiivisiin prosesseihin. Kun mielen sisäisiä prosesseja tarkkaillaan niihin reagoimatta, sopeutumista haittaavien automaattisten reaktioiden (esim. itsesyytökset) säätely helpottuu. Sedlmeierin ym. (2012) havaitsivat meta-analyysissaan, että mindfulness-meditaation myönteinen vaikutus psykologisiin tekijöihin on voimakkaampi kuin pelkän rentoutumisen, liikunnan tai positiivisen ajattelun vaikutus.

 

Lähteet

Baer, Ruth A. ”Mindfulness Training as a Clinical Intervention: A Conceptual and Empirical Review”. Clinical Psychology: Science and Practice 10, nro 2 (1. kesäkuuta 2003): 125–43. doi:10.1093/clipsy.bpg015.

Grossman, Paul, Ludger Niemann, Stefan Schmidt, ja Harald Walach. ”Mindfulness-based stress reduction and health benefits: A meta-analysis”. Journal of Psychosomatic Research 57, nro 1 (heinäkuuta 2004): 35–43. doi:10.1016/S0022-3999(03)00573-7.

Kabat-Zinn, Jon, ja Thich Nhat Hanh. Full Catastrophe Living: Using the Wisdom of Your Body and Mind to Face Stress, Pain, and Illness. Reprint edition. New York, N.Y: Delta, 1990.

Lehto, Soili, ja Tommi Tolmunen. ”Onko tietoisuustaitojen harjoittelulla terveysvaikutuksia?” Suomen Lääkärilehti 63 (kesä 2008): 41–45.

Sedlmeier, Peter, Juliane Eberth, Marcus Schwarz, Doreen Zimmermann, Frederik Haarig, Sonia Jaeger, ja Sonja Kunze. ”The Psychological Effects of Meditation: A Meta-Analysis”. Psychological Bulletin 138, nro 6 (marraskuuta 2012): 1139–71. doi:10.1037/a0028168.

Shonin, Edo, William Van Gordon, ja Mark D. Griffiths. ”Do Mindfulness-Based Therapies Have a Role in the Treatment of Psychosis?” The Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 48, nro 2 (helmikuuta 2014): 124–27. doi:10.1177/0004867413512688.

***

Kuvat: Taru

 

Lue myös muut mindfulness-aiheiset postaukseni:

Apua nukahtamiseen: Hyvän yön meditaatio

Ihmissuhdemankeli à la Niina: Ole läsnä ja kuuntele / Let’s talk about love: Being present and listening

Maaliskuun mahtavimmat / The very best of March

Kuurankukkia, lumienkeleitä ja rentouttava hengitystekniikka / Frost flowers, snow angels and relaxing breathing technique

Kuolemanpelosta

muoti paivan-tyyli mieli opiskelu
Kommentit (4)
  1. Mindfullnessista on aina tosi mielenkiintoista lukea, tämäkin teksti (vaikka olikin vain johdanto) avasi taas aihetta vähän paremmin 🙂 Tarkkaavaisuuden ja stressinhallinnan näkökulmat oli mielenkiintoisia.

    1. Niina Maria V.
      14.7.2017, 08:38

      Tosi kiva kuulla 🙂 voisin kirjoitella lisää aiheesta jatkossakin! Ihanaa heinäkuuta sinne! 🙂

  2. Hyvä postaus! Sulla on muutenkin aina mielenkiintoisia postauksia, viimeistelen itse sosiaali psykan kandiopintoja ja siksi nää sun aiheet varmasti inspaa mua 🙂  Tähän mindfulnessiin liittyen; julkaisin juuri uuden vlogin meditoinnista, en ihan näin tieteellisellä otteella, mutta omia kokemuksia ja mielipiteitä kertoen 😀 

    1. Niina Maria V.
      14.7.2017, 08:47

      Kiitos Adama, tosi kiva kuulla :)! Sosiaalipsyka on super mielenkiintoista kans! Tein siitä sivuaineen ja melkein päädyin hakemaan aikaan sospsykalle opiskelemaan. Tsemppiä sulle opintoihin! Ja pitääpä käydä kurkkaamassa sun vlogi, kuulostaa just hyvältä näkökulmalta! Oon vaan ihan surkea kattomaan mitään vlogeja, katon aina et onpas kiinnostava aihe, mutta jää jostain syystä katsomatta, tällä kertaa voisin ryhdistäytyä 😀 Ihanaa kesää! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *