8 + 1 Luonnon hyvinvointivaikutusta

Luonnon hyvinvointivaikutukset

 

Luonnon hyvinvointivaikutuksiin on herätty toden teolla viime vuosina kuten olemma naisten yms. lehdistä saaneet lukea. Joissakin tapauksissa myös perinteisen psykologin vastaanoton sijaan psykoterapeutin kanssa voi lähteä vaikkapa kävelylle lähimetsään tai istuksimaan laavulle. Eko- ja ympäristöpsykologia alkavat olla aika kuumaa hottia. Lyhykäisesti tiivistettynä, ekopsykologiassa tutkitaan ihmisen ja luonnon välistä yhteyttä, ja näiden tutkimusten mukaan luonnolla on havaittu olevan merkittäviä mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Hauskinta tässä kaikessa mielestäni on se, että päästäkseen osaksi luonnon hyvinvointivaikutuksista luonnossa oleilusta ei tarvitse tykätä pätkääkään. Eli piknik rauhallisessa puistossa, kuljailu lähimetsikössä ja samoilu luontopolulla kannattaa mieltää kehon ja mielen huolloksi samalla tavoin kuin vaikkapa terveellinen ja monipuolinen ravinto ja liikunta. Eihän niitäkään tarvitse fanittaa, mutta kaikki tietävät, että riittävä uni, ravitseva ruoka ja sporttailu ovat hyväksi, ja siksi niitä mahdutetaan, vaikka vähän väkisin, omaan arkeen.

 

Luonnon hyvinvointivaikutukset

 

Luonnon hyvinvointivaikutukset

 

Tutkimusten mukaan vain 10 minuuttia luonnossa riittää, jotta saavutetaan osa terveysvaikutuksista!

 

Tässäpä joitakin hyviä syitä painua metsään:

Verenpaine laskee

Tutkimusten mukaan jo vain 15-20 minuuttia luonnossa oleilua auttaa laskemaan verenpainetta.

 

Fyysiset vaivat ja oireet helpottavat

Luonnossa oleminen rentouttaa, jolloin esim. päänsärky voi hellittää sekä tietokonetyöläisen hartiajumit avautua.

 

Stressi lievittyy

Multitaskingia vaativa moderni työelämä ei välttämättä tarjoa kovinkaan harmonista ja seesteistä ympäristöä. Luonto sen sijaan on harmoninen ja rauhallinen ympäristö, joka tarjoaa hyvää vastapainoa kaupungin ärsyketulvalle. Luonnossa hengailu laskee stressihormonitasoja jo kymmenessä minuutissa, ja ilmeisesti jo pelkän luontokuvan katselulla on stressistä palauttava vaikutus!

 

Mieliala paranee ja kivun kokemus lievittyy

Luonnossa oleilu, ja jopa pelkkä luontokuvien katselu tai luonnonäänien kuuntelu kohottavat mielialaa, sekä lievittävät kipua. Pitkän päivän päätteeksi saatan laittaa junassa napit korville ja kuunnella Despaciton sijasta pelkää sateen kohinaa. Esim. Youtubesta ja Spotifysta löytää vaikka sun mitä luontoraitaa. Suosikkini on Spotifyn Nature Sounds, josta löytyy rauhoittavia äänimaailmoja linnun sirkutuksesta ukkosmyrskyyn. Tätä postausta kirjoitellessa taustalla soi Meditative gentle rain and distant thunder.

 

Fyysinen aktiivisuus lisääntyy

Tutkimusten mukaan liikuntasuoritus luonnossa tuntuu keveämmältä kuin sisätiloissa. Liikunta ei välttämättä edes tunnu suoritukselta, kun puitteet ovat kohdillaan. Yksi parhaimmista liikuntamuistoistani liittyykin hyvin läheisesti luontoon, mutta taidanpa tehdä aiheesta ihan oman postauksen, johon säästän tämän muistelon ;).

 

Sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy ja vuorovaikutus helpottuu

Luonnossa vuorovaikutus toisten kanssa ja ryhmien välinen kanssakäyminen helpottuvat. Lisäksi luonnonhelmassa suhde omaan itseen ja toisiin koetaan myönteisemmäksi. Eli kannattaisiko työpaikan palaveri pitää seuraavaksi vaikkapa lähimmässä puistikossa tai ostaa kokoushuoneeseen edes muutama viherkasvi? En tiedä onko tällaisia kokeiluja ja tutkimusta niistä jo olemassa, mutta saattaisivat olla aika halpoja ja helppoja investointeja työhyvinvoinnin, -tehokkuuden ja -ilmapiirin kohentamiseksi.

 

Luonnon hyvinvointivaikutukset

 

Etsiskelin eko- ja ympäristöpsykologiaan liittyvää luettavaa ja ao. kolme teosta vaikuttivat kiinnostavilta. Itsekään en ole vielä lukenut ko. teoksia, mutta olen ollut kuulemassa vuosia sitten Psykologi-messuilla Kirsi Salosen esitystä ekopsykologiasta, joten uskoisin, että saman tyyppisiä asioita esitellään hänen kirjoissaankin.

Tähän väliin on pakko todeta, että ihanaa, että kohta on kesäloma! Säiden lämpeneminen (=kesäloma) on itselläni suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon kirjoja tulee luettua. Mitä korkeampia lukemia mittari näyttää, sitä painavammiksi muuttuvat kirjastosta kiikuttamani kirjakassit. Tänä kesänä kirjapinosta saattaapi löytyä jokin ekopsykologian teos. Luetko sä paljon kirjoja? Painottuuko kirjojen lukeminen loma-aikoihin vai lueskeletko pitkin vuotta?

    Salonen, Kirsi: Mielen luonto. Eko- ja ympäristöpsykologinen näkökulma.

    Salonen, Kirsi: Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma.

    Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.): Ekopsykologia ja perinnetieto.

 

Luonnon hyvinvointivaikutukset

 

Pahoittelut. Paikoin tämä postaus muistuttaa mielestäni ylipirteää mainosta, ”Ylös, ulos ja luontoon!” mutta valitettavasti Metsähallitus, Luontoon.fi tai mikään muukaan taho ei maksanut minulle korvauksia tämän tekstin kirjoittamiseen uhratusta ajasta. Luonto on vaan tosi jees, ja olen skidistä saakka tykännyt liikkua, hengailla ja möllöttää siellä, ja tahdon teitäkin motivoida samaan.

Mikä on kaunein paikka luonnossa, jonka olet nähnyt? Nautitko tai tunnetko tarvitsevasi metsää ja viheralueita? Koetko, että luonto ”parantaa” tai voimaannuttaa?

Pakko vielä avautua vähän tämän postauksen tosi luontevista ja teemaan sovitetuista ”nautin luonnosta” -kuvista! Älä käsitä väärin, musta nää on oikeesti tosi kivoja kuvia, mutta mua nolostuttaa välillä vietävästi kuvittaa postauksia omalla pärställäni (aiheesta on suunnitteilla postaus, eli tällä erää jätän pitemmät horinat sikseen). Eli siis treffailtiin vaihteeksi Stuff Aboutin Tarun kanssa reippaan kävelylenkin ja valokuvaustreenien merkeissä, ja Taru onkin kaikkien otoksissa the woman behind the camera 😉 Kiitos jälleen! Käy kurkkaamassa lisää mageita otoksia Tarun valokuvaportfoliosta täältä (henkilökuvat), täältä (luontokuvat) ja täältä (tuotekuvat)! On kyllä hauskaa, että blogi- ja kuvausjutuista pääsee avautumaan aina säännöllisesti vertaisen kanssa! Vaikka toki tulee joka kerta paasattua paljon kaikesta muustakin, ja jaettua elämän muita iloja ja murheita.

 

Luontoon mars ;D<3! 

+ Jos olet linssilude, niin luonnonvalo on ihan paras valo kuvailla, metsän vehreys antaa upeat puitteet kuville ja ilmeesi saattavat olla luonnon rentouttavan vaikutuksen ansiosta vapautuneempia eli siinäpä vielä muutama syy lähteä pellolle!

 

Bisous, Niina

P.S. Kyllästyttääkö jo psyka-, mielenterveys- ja hyvinvointijorinat? Nyt, kun psykajutuissa pääsin vauhtiin, niin aiheisiin liittyviä postausideoita parveilee jatkuvasti mielessäni, mutta en silti aio hylätä blogin muita teemoja. Lähiviikkoina tiedossa ainakin yksi vaihto-opiskeluaiheinen postaus sekä raakakakku- ja ihonhoitojuttuja.

 

Lähteet:

Mielenterveystalo, Luonnon vaikutus hyvinvointiin

Psykan opinnot, lukemani tutkimukset ja Psykologi-messuilla aikanaan rustatut muistiinpanot ekopsykologiaan ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tarkempia lähteitä voin kaivella arkistoistani pyydettäessä ;).

 

Kuvat / Photos: Taru

 

Lue myös / Read also:

Vaikutelman luomista somessa ja mökkeilyä / Finnish summer cottage

Mitä kaipaan vaihto-opiskelusta? / What I miss from my exchange year?

Muutto takaisin äidin helmoihin, lyyrikko irti ja etäsuhde / Moving back to parents, wild lyrics, a long distance relationship

Kuurankukkia, lumienkeleitä ja rentouttava hengitystekniikka / Frost flowers, snow angels and relaxing breathing technique

 

 

un***********@***il.com | Facebook | Instagram @unepetitelife

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys

Mitä psykologi tekee työkseen?

Mitä psykologi tekee työkseen?

Orléans, France

 

Mitä psykologi tekee työkseen?

Orléans, France

 

Kerroin edellisessä postauksessa, että valitettavasti psykologit eivät lue työkseen ajatuksia. Mitä psykologi sitten tekee?

Psykologitutkijat tuottavat yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa. Esimerkiksi peruskoulun ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmat pohjaavat pitkälti psykologisiin teorioihin ja tutkimukseen oppimisesta, kasvatuksesta, vuorovaikutuksesta ja ihmisen kehityksestä. Tai ainakin toivon ja haluan uskoa, että pohjaavat!! Surullista kyllä, tutkimustieto ei aina jalkaudu käytäntöön esim. liian suuret ryhmäkoot ja luokaton peruskoulu. Psykologiassa tutkitaan myös johtajuutta, markkinointia, myyntiä, kriisityön järkevää organisoimista, psykoterapian vaikuttavia tekijöitä ja tehokkuutta, työhyvinvoinnin kannalta olennaisia tekijöitä, ihmisten liikennekäyttäytymistä, havaitsemista, ajattelua, muistia, ihmisen normaalin kehityksen edellytyksiä ja riskitekijöitä,  neuropsykologiseen kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetään uusia hoitomuotoja mielenterveyden pulmiin, ja vaikka mitä muuta…

Koulupsykologit arvioivat oppimisvaikeuksia ja antavat suosituksia tarvittaviin tukitoimiin, jotta pikku Matti ja Maija saavat peruskoulutaipaleensa kunnialla pakettiin, ja jotta heidän osaamisensa ja tuen tarpeensa tulevat ajoissa näkyviin.

Neuvolapsykologit tukevat perheitä varhaisessa vuorovaikutuksessa. He ohjeistavat vanhempia ja perheitä sujuvampaan ja vastavuoroisempaan kanssakäymiseen sekä vastaamaan toistensa tarpeisiin, mikä ehkäisee perheenjäsenten myöhempiä mielenterveyden ongelmia. He tukevat vanhemmuuden haasteissa ja osaavat neuvoa, mitä tehdä, jos tekisi mieli lyödä omaa lastaan tai jos vanhempi sairastuu raskauden jälkeiseen masennukseen.

Työterveyden psykologit pitävät meidät ahkerat työmyyrät tuottavina yhteiskunnan jäseninä. He auttavat palauttamaan työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen, sekä voivat avittaa työpaikkojen konfliktien ratkaisuissa. Työterveyspsykologilta saa myös helppiä mm. masennukseen ja ahdistukseen.

Konsultit ja yritysten ja organisaatioiden parissa työskentelevät psykologit tekevät soveltuvuusarvioita eli auttavat yrityksiä löytämään sopivia työntekijöitä, valmentavat johtajia, auttavat toteuttamaan organisaatiomuutoksia, sekä teettävät työhyvinvointi- tai tuottavuustutkimuksia yrityksille tai voivat olla mukana tuotekehittelyprosessissa.

Sairaalapsykologit voivat toimia osastoilla tutkivassa tai hoitavassa yksikössä monenlaisten mielenterveysongelmien parissa. Tutkivassa yksikössä selvitetään avuntarve ja ohjataan sopivaan hoitavaan yksikköön.

Oikeus- ja kriminaalipsykologit tutkivat ja selvittävät mm. poliisin ja oikeusistuimen pyynnöstä lasten hyväksikäyttöepäilyjä ja muita riita-asioita.

Psykologeilla on myös vahva psykometrinen eli tilastotieteellinen osaaminen. Tilastovalmiudet antavat edellytykset tutkimuksen tekoon, tieteellisen kirjallisuuden arvioimiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen. Psykologikoulutus antaa hyvät eväät tutkimustiedon, yhteiskunnallisen päätöksenteon ja yleisen keskustelun argumenttien arvioimiseen. Summasummarum, metodiosaaminen ja tieteellisen ajattelutavan omaksuminen antavat valmiudet ärsyttävään pätemiseen vähän joka saralla!

Urheilupsykologit valmentavat ja motivoivat urheilijoita ja tavallisia liikkujia. He soveltavat työssään psykologista tietoa mm. motivaatiosta, elämäntapamuutoksista, oppimisesta, tunteiden säätelystä, tarkkaavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Neuropsykologit tutkivat ja kuntouttavat mm. aivovammoja. Heidän (ja muun moniammatillisen tiimin) työpanoksensa perusteella suunnitellaan millaisella tuella potilas pärjää arjessa, millaisia kuntouttavia tehtäviä hän saa, ja tarvittaessa he osaavat ohjata potilaan esim. psykoterapiaan, jos tutkimuksessa ilmenee sille tarvetta.

Psykologit voivat myös organisoida ja tehdä kriisityötä Suomessa sekä ulkomailla. Kriisityöhön kuuluvat mm. ennaltaehkäisevä toiminta, debriefing eli jälkipuinti ja hoito. Traumaattiset kriisit voivat koskea akuutisti yksilöä, laajemmin yhteisöjä tai koko yhteiskuntaa (esim. tsunami, kouluampumiset, väkivallan teon kohteeksi joutuminen jne.).

Psykoterapeutti on oma erillinen koulutuksensa, johon voi psykologien lisäksi hakeutua myös muiden alojen ammattilaisia kuten lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Psykoterapiasuuntauksia on useita ja työskentelytapoja on monia. Usein psykoterapiaan hakeudutaan tai päädytään hieman vakavampien ja/tai pitkäkestoisten merkittävästi toimintakykyä haittaavien mielenterveyden pulmien kuten keskivaikean masennuksen tai ahdistuksen, traumaattisten kokemusten, itsetuhoisuuden, syömishäiriöiden, fobioiden jne. vuoksi. Psykoterapia saattaa kestää muutamasta käyntikerrasta aina useampaan vuoteen tarpeen ja tavoitteen mukaan. Psykoterapia on siis tavoitteellista hoidollista työskentelyä, jonka menetelmiä voivat olla ihan perinteinen keskustelu, erilaiset harjoitteet ja tehtävät, sosiaalisten tai muiden hankalien tilanteiden käytännön harjoittelu, hypnoosi, musiikki, valokuvat tai muu taiteen muoto jne. Usein psykoterapiassa yhdistellään erilaisia kullekin asiakkaalle ja terapeutille sopivia työskentelytapoja.

 

Mitä psykologi tekee työkseen?

Orléans, France

 

Tässä oli nyt tällainen pintariipaisu siitä, minne psykologit yleisimmin sijoittuvat työelämässä, siitä, mitä hyötyä meistä on yhteiskunnalle ja mitä psykologit käytännössä tekevät. Unohdin listalta varmasti jonkun psykan alan, ja listalta uupuu noin tuhat mahdollista sovellusalaa, mutta eletään sen kanssa. Psykologien työ- ja osaamiskenttä on varsin laaja, joten kukaan psykologi ei luonnollisesti hallitse kaikkea yllämainittua päällään seisoen. Suomessa psykan opintoihin ei kuulu erillistä erikoistumista tiettyyn psykologian alaan, mutta omia opintojaan voi aika pitkälle suunnata kiinnostuksen kohteittensa mukaan. Peruspsykologikoulutuksen jälkeen (5,5 vuotta) on mahdollista hakea erikoistumiskoulutukseen tai psykoterapeuttikoulutukseen.

Oletko sinä käyttänyt jotakin yllämainituista psykologipalveluista? Millaisia kokemuksia? Kiehtooko joku psykan aloista erityisesti?

Itsellä on vähän huono tapa innostua kaikesta, ja en usko jämähtäväni vain tietylle psykologian saralle loppuelämäkseni. Aika moni ylläolevista vaihtoehdoista siis kiinnostaa, mutta onneksi ei tarvitse vielä (jos koskaan) tietää, mikä minusta tulee isona. Tällä hetkellä kiinnostavaa on mm. hypettää tämän blogin kautta psykologiaa, kertoa teille tutkimustietoon ja hyviin käytänteisiin perustuvia itsehoitoniksejä, madaltaa kynnystä hakea apua, lisätä tietoutta mielenterveyteen liittyvistä asioista, sekä tuottaa teille oivalluksia ja tietoa, jotka helpottavat vuorovaikutusta ja lisäävät itsetuntemusta. Aikamoisia tavoitteita, mutta toivottavasti onnistun ainakin jossain määrin!

Bisous, Niina

 

Lue myös / Read also:

Valokuvaterapiaa, osa 3: Valokuvamallina olemisen sietämätön kiusallisuus / Phototherapy, part 3: Modelling

Kuurankukkia, lumienkeleitä ja rentouttava hengitystekniikka / Frost flowers, snow angels and relaxing breathing technique

Hedelmäinen aamiaiskulho (vegaani, gluteeniton) / Fruity brekkie bowl (vegan, gluten-free)

Miten perustaa oma blogi? – How to start your own blog?

 

 

un***********@***il.com | Facebook | Instagram @unepetitelife

 

Hyvinvointi Mieli Terveys Työ