Valepsykologi tässä terve!
Keittiöpsykologiaa, puoskarointia ja ajatustenlukua.
Viime kesäinen Anna, kun luen ajatuksesi, t. psykologi -postaus kirvoitti paljon keskustelua, tämä valepsykologi kiittää siitä!
Kirjoitukseni tarkoituksena oli lieventää ennakkoluuloa siitä, että psykologit osaavat lukea ajatuksia tai jotenkin muuten mystisesti tietäisivät sinusta paljon asioita, joita et ole ääneen kertonut. Halusin myös korostaa, että psykologit tai alaa opiskelevat eivät myöskään vapaa-ajallaan tee jatkuvaa syväluotavaa analyysiä kanssaihmisistään, eli voit ottaa ihan rennosti seuraavan kerran, kun jutellaan. Lainaan tässä kohtaa kollegoideni loistavaa tekstiä, jossa he kumoavat 5 yleisintä psykologeja ja psykologiaa koskevaa ennakkoluuloa: ”Vaikutelma ajatusten lukemisesta ja analysoinnista voi osittain johtua siitä, että psykologi osaa kiinnittää huomiota sellaisiin erilaisten ilmiöiden taustalla oleviin seikkoihin, joita yleensä arkikeskustelussa ei nouse esille.”
Päätin lisäksi nostaa muutamia kommenteissanne esiin tulleita hyviä pointteja tarkempaan syyniin väärinkäsitysten välttämiseksi:
”Kyseenalaistaisin mielelläni myös jonkin verran listaa, jonka bloggari totesi kykenevänsä hetken arkikeskustelun perusteella vieraasta ihmisestä tulkitsemaan – ainakin tuntemani psykologit tarvitsevat aika paljon enemmän työkaluja noiden asioiden selvittämiseen kuin lyhyen small talk -keskustelun.” Postauksessa viittaamani psykologinen ”pika-analyysi” tai ”lausunto” yhden arkipäiväisen keskustelutuokion jälkeen olisi todentotta täyttä puoskarointia enkä lähtisi koskaan tämäntyyppiseen analysointiin. Tarkoitin, että jos joutuisin arkikeskustelun jälkeen kirjoittamaan lausunnon tai tapausjäsennyksen jostakin henkilöstä, psykologian opiskelijana voisin todennäköisesti tarkemmin, laajemmin ja perustellummin ruotia kanssaihmisteni mielenliikkeitä ja käyttäytymistä verrattuna ei-psykologiin. Olisin luultavasti tietoisesti sekä tiedostamattani kiinnittänyt enemmän huomiota vuorovaikutustyyliisi, itsetuntoosi, persoonallisuuden piirteisiisi, älykkyyteesi, arvoihisi, päättely- ja ajatteluprosesseihisi, tunteidensäätelykeinoihisi ja kiintymyssuhteisiisi kuin ei-psykologi tai henkilö, jota eivät lähtökohtaisesti kiinnosta edellä mainitut asiat. Suhtautuisin lausuntoni paikkansapitävyyteen ja käyttökelpoisuuteen erittäin varoen ja kriittisesti. Lausuntoni käyttöarvo saattaisi olla jopa täysi nolla. On hyvä muistaa, että edes ammattimaisessa interventio-, tutkimus-, terapia- tai hoitokontekstissa yhden tai useammankaan tapaamisen jälkeen ei saada kaiken kattavaa kuvaa ihmisestä. Myöskään yhdellä tutkimuskerralla saatu tieto ihmisestä ei automaattisesti kerro siitä, miten hän toimii muissa tilanteissa.
”Musta tuntuu että jokaisen olisi hyvä saada tällainen analyysi ainakin kerran elämässään joltakin.” On aina mielenkiintoista kuulla, näkevätkö muut ihmiset sinut samalla tavalla kuin sinä itse, ja ammattilaisen arvio omasta persoonallisuudesta tai kyvykkyydestä kuulostaa varmasti kiehtovalta. Yhdenkin antoisan keskustelun jälkeen voi saada uutta ajateltavaa ja näkökulmaa omaan itseensä ja toimintaansa. Kuten sanottu, lyhyen arkikeskustelun jälkeen, en lähtisi ketään analysoimaan psykologian opiskelijan (tai tulevaisuudessa psykologin) roolissa. Kattava kuvaus ihmisestä vaatii paljon enemmän. Sen sijaan kevyttä arkipäivän keittiöpsykologisointia voi kokeilla ystävien kesken vaikkapa pyytämällä heitä kuvailemaan itseään muutamalla sanalla, ja viritellä astetta syvällisempää keskustelua. Tällaisessa analysoinnissa pitää kuitenkin varoa leimaamasta toista tai ottamasta toisen arviota täytenä totena.
”Monilla maallikoilla on todella tarkka psykologis/sosiaalis/analyyttinen silmä.” ja ”Kyllähän ei-psykologitaustainen ihminen kykenee ainakin jonkinasteiseen analysointiin ilman tutkintopapereitakin.” Jep jep, mutta taas kollegoideni sanoja lainaten: ”On tärkeää erottaa arkielämän kokemustieto (jota myös keittiöpsykologiaksi kutsutaan) ja psykologia toisistaan. Psykologinen tieto ei perustu arjen kokemuksiin, vaan tieteelliseen tutkimukseen. Tieteellisen tutkimuksen perustana ovat harkitut, testatut ja ammattitaidolla suunnitellut tutkimusmenetelmät.” Eli vielä selvennykseksi, että en tarkoittanut, että ei-psykologi ei osaisi lainkaan analysoida ihmisiä arkipäiväisissä tilanteissa. Jokapäiväisissä tilanteissa psykologin ja maallikon arvio kanssaihmisistä saattaa olla ihan yhtä osuva! Intuitiivisesti ihan ilman maisterin tutkintoa rekisteröimme ja arvioimme ihmisen persoonallisuutta ja muita ominaisuuksia, sekä osaamme luonnehtia hyvinkin tarkasti toista ihmistä. Sen sijaan ammatillisessa yhteydessä psykologin pitää pystyä kuitenkin perustelemaan arvionsa muutoin kuin mutu-tuntumalla. Tällöin psykologilla on käytössään tutkimukseen ja teoriaan perustuvaa tietoa ja käsitteistöä ihmismielestä ja käyttäytymisestä, sekä koulutuksen tuottamat valmiudet arvioida kriittisesti myös oman arvionsa paikkansapitävyyttä. Eli vielä yhteenvetona: Pätevää psykologista arviota ei tehdä arkipäiväisessä kontekstissa, mutta psykologilla on halutessaan enemmän psykologista tietoa käytettävänään myös arkipäiväisiä vuorovaikutustilanteita tilanteita pohtiessaan.
”Koetko jotenkin ärsyttäväksi, jos joku kaveri tai uusi tuttava nimenomaan pyytää sinua tekemään tulkinnan itsestään tai kuuntelemaan mahdollisia ongelmiaan?” En koe. En ole kuitenkaan koskaan lähtenyt analysoimaan vaan vastannut näihin kysymyksiin, että en tee analyyseja vapaa-ajallani enkä rupea puoskaroimaan. Totta kai, jos on jotakin kysymyksiä tai huolia omaan vointiin, psykologiaan tai mielenterveyteen liittyen, niin vastaan parhaan osaamiseni mukaan, voin vinkata jotakin lukemista tai itsehoitomenetelmiä tai kehotan hakemaan ammattiapua. Silloin tällöin psykologianopiskelijan status saa uudet tuttavuudet jäätymään tai muuttaa keskustelun suuntaa, minkä ymmärrän hyvin, sillä itselläkin oli vaikka mitä uskomuksia psykologeista ja heidän osaamisestaan ennen kuin aloin opiskella alaa. Ylipäätään juttelen mieluummin muista aiheista kuin opiskelusta tai työstä, koska mielestäni ihmisessä kiinnostavinta ei ole hänen ammattinsa :D.
Suurkiitos vielä kommenteistanne, joiden ansiosta päädyin kirjoittamaan tämän postauksen! Herättääkö aihe vielä lisää kysymyksiä? Entä millaisia ennakkoluuloja, käsityksiä tai erikoisia kysymyksiä olet oman alasi edustajana kohdannut?
Loistavaa uutta viikkoa kaikille!
Bisous, Niina
Lue myös:
♡ Mitä psykologi tekee työkseen? ♡ Mitä ihmettä psykologi tekee työkseen? Vol. 2 ♡ PSYKOLOGIAA-SIVUSTO ON NYT JULKAISTU! ♡ Kysy mitä vaan psykologilta! ♡ Mitä, jos yksisarvishoito tai enkeliterapia ei autakkaan? ♡ Miksi hain opiskelemaan psykologiaa? ♡ Terapeuttinen kirjoittaminen – Apua ahdistukseen ♡ Alppi-reissun jälkipuintia ja psykoanalyysia ♡
Seuraa valepsykologin seikkailua Dubaissa IG:n puolella @unepetitelife | unepetitelife@gmail.com | FB: Une petite life