Kaksivuotissynttäreiden suunnittelua

 

Meidän kultapoju täyttää 2-v pääsiäislomalla, eli noin kuukauden päästä. Viime vuonna olin tähän mennessä tilannut jo 1-v synttäreitä varten teeman mukaiset astiat, koristeet, ilmapallot ja suunnitellut menyn uusiksi jo varmaan viisi kertaa. Mieheni chileläisellä suvulla on nimittäin tapana vetää sukujuhlat ihan överiksi, tarjolla on oltava vähintään salaattia, pääruoka (mielellään jotain grillattua) ja sitten se jälkiruoka. Pelkät perinteiset suolaiset piiraat ja kakkukahvit eivät heidän kulttuuriinsa istu.

Lopputuloksena meidän kaksiossa vietettiin kahden päivän mittaisia yksivuotishellureisynttäreitä, ja molempina päivinä tupa oli täynnä kavereita ja miehen puolen sukulaisia. Ja siis ihan oikeasti tupa oli täynnä. Ihmiset istuivat seiniä pitkin, lapset söivät suklaakakkua villamatolla, koira oli älämölöä piilossa sängyn alla ja poika katseli suu auki ovesta sisään lamppaavia ihmisiä. Kivaa oli, mutta en ole varma oliko se kaikki vaivan väärtti.

Tämän vuoden synttäreiden suunnittelu on suunnilleen tässä vaiheessa: Lentoliput Ouluun mummin ja ukin luo on ostettu. Synttärisankari äiteineen pakenee Suomeen ja ulkoistaa synttärikestit mummille.

IMG_0555.JPG

Miehelläni on ISO suku. Hänellä on kolme veljeä, joilla kaikilla on pari-kolme lasta, Pojallamme serkkuja on siis tällä hetkellä jo 8, ja lisää tulee. Koska kaksivuotias ei itse ymmärrä synttäreistä vielä yhtään mitään, olenkin päättäny olla järjestämättä synttäreitä tänä vuonna. Mummi tietenkin tekee niin kuin haluaa, eli kutsuu varmasti minun pienen sukuni kakkukahveille mummillaan pääsiäislomalla. Ilman mitään teemaa, erikoislautasia ja ilmapalloja. Ilman turhaa stressiä ja älytöntä siivousurakkaa juhlinnan jälkeen. Minusta tämä ratkaisu sopii kuin nenä päähän tässä vaiheessa, kun poika ei itse vielä osaa vaatia synttäreitä. Jonkun mielestä olen varmaan nyt kauhea ja laiska äiti, mutta meille tämä tuntuu oikealta ratkaisulta (heheh ja jos tietäisitte, että ulkoistin myö omat hääni äidilleni!). Miehen sukua ja kavereitamme näemme ihan muutenkin, ilman mitään erityistä syytä, ja kerrankin meillä on mahdollisuus viettää aikaa minun Suomen sukuni kanssa ihan rauhassa. ilman älämölöä. Laatuaikaa sanoisinko!

Näen todellakin itseni ulkoistamassa lastenjuhlat jonnekin leikkipuistoon, huvipuistoon tms. tulevaisuudessa, kun lapset kasvavat ja kavereita tulee lisää. Nautin juhlien tunnelmasta, lasten naurusta ja yhdessäolosta. Mutta en valitettavasti juhlien valmistelusta… Millaisia te olette – onko teistä kiva valmistella juhlia? Näpertää ja leipoa? Vai voitteko kuvitella ulkoistavanne synttärit tai jopa olla viettämättä niitä ollenkaan?

 

 

 

 

 

perhe lapset lasten-tyyli vanhemmuus