Olen löytänyt innostuksen lenkkeilyyn. Se on hassua, koska aiemmin olen todellakin vihannut sitä. Muistan kuinka joka kerta lenkkeillessäni pohkeeni kipeytyivät ja ne tuntuivat menevän ihan jumiin. Nyt parin viikon ajan olen lenkkeillyt ilman kipuja ja kiitos siitä kuuluu uusille juoksukengille. 

Tapasin sekä maanantaina että eilen personal trainerini. Maanantaina muutimme salitreenini yksijakoisesta kaksijakoiseksi ja eilen harjoittelimme juoksemaan eri sykealueilla sekä suunnittelimme viikon lenkkeilyt; yksi peruskuntolenkki 60-75 min sykkeet 130-140, yksi lenkki 45-50 min sykkeillä 150-160 ja nopea lenkki n. 20 min sykkeet 175-185.  Tapaamiset oli tarpeen juuri tällä hetkellä, koska olin aivan hukassa treenien ja syömiseni kanssa, jopa painoni oli pysynyt samana parin viikon ajan. 

Viikon treenit:

• Maanantai nopea lenkki 15 min + lihaskunto
• Tiistai lenkki 6 km 45 min
• Keskiviikko lepo
• Torstai  elixian xyckling 55 min + lihaskunto
• Perjantai lepo
• Lauantai  lenkki 6 km 45 min
• Sunnuntai lihaskunto​

​Viime viikolla tuli syötyä paljon sellaista, mitä tällä hetkellä ei saisi. Söin mm. sipsejä, jäätelöä, karkkia ja leipomaani mutakakkua. Olisi niin ihanaa omistaa itsekuri. Ehkä tämä kuitenkin auttaa löytämään itsekurin, kun myönnän itselleni ja muillekin herkuttelun enkä piilottele sitä. Pahinta on etten koskaan syö herkkuja niin, että joku näkisi, vaan salassa ja piilotan jopa roskat. Paljon on vielä tehtävä päästäkseni salassa syömisestä, mutta menen eteenpäin hitaasti ja varmasti.