Äitiys on ihmeellistä, kaunista, palkitsevaa ja välillä kovinkin raskasta. Äitiys on asia, johon nykyään kohdistuu paljon paineita ja odotuksia, ja uskon niiden tavoittavan jokaisen äidin hartiat.

Minä olin itse 20, kun aloin odottamaan meidän esikoista. Raskaus oli  meille yllätys, mutta alusta asti oli selvää, että lapsi olisi tervetullut meidän elämään. Olin nuori, tietämätön ja tuoreessa parisuhteessa. Henkilökohtaisesti koin, että ikäni sai jotkut katsomaan minua pitkään ja epäilevästi. Raskauden aikana sain myös muutaman kommentin ikääni liittyen minulle täysin tuntemattomilta. Kommentit sattuivat ja tuntuivat loukkaavilta, sillä ikä ei ole hyvän äitiyden mittari.

Ensimmäisen lapsen kohdalla halusin pyrkiä täydellisyyteen. Halusin olla täydellinen äiti, täydellinen puoliso ja täydellinen kaikin puolin. Nopeasti sitä huomasi, että vaikka koti ei olisi aina puhdas ja ruoka valmiina, niin en olisi sen epäonnistuneenpi. Uskon itse, että äitiyteen kohdistuvat paineet lisäävät ajatuksia ”Täydellisestä Äidistä”. Äidistä, joka on aina iloinen ja reipas. Äidistä, joka ei hermostu tai itke. Äidistä, joka jaksaa ja kestää mitä vain. Hieman yli vuoden äitiyden aikana olen ollut ihan kuoleman väsynyt, hermostunut sen miljoona kertaa, itkenyt yksin ja tyttäreni kanssa kilpaa. Enkä ole aina jaksanut, saatika edes viitsinyt. Minun lähipiirin nainen laittoi minulle viestiä lapsemme syntymän jälkeen ja kirjoitti, että täydellistä äitiä ei ole ja ei sellaista tulekaan.

”Toinen äiti on toiselle äitille susi”. Tuon lauseen olen kuullut ensimmäisen kerran jo nuorena tyttönä ja nyt äitiyden aikana olen huomannut sen pitävän paikkaansa. Tuntuu hurjalta huomata ja kuulla, miten me arvostellaan toistemme mielipiteitä ja toimintatapoja, aivan kuin ne olisivat vääriä. Miksi meidän täytyy arvostella toisiamme, kun olemme kaikki samassa arvokkaassa tehtävässä, täysin samalla viivalla ja omille lapsillemme niitä parhaita mahdollisia äitejä…

Näin toisen raskauden kohdalla olen osannut olla paljon rennompi, ja kaikki ilkeät kommentit menevät toisesta korvasta sisään ja tulevat toisesta ulos. Uskon ja toivon, että lapsen syntymän jälkeen uskallan rohkeasti olla oma itseni, pelkäämättä mitä muut sanovat tai ajattelevat. Minun lapseni ovat valinneet minut äidikseen ja olen siitä kiitollinen.

Kaikki ihanat äidit muistakaa, että te olette teidän lapsille niitä parhaita mahdollisia äitejä! Kaikkien erehdyksien ja virheiden kanssa myös!

~ Saga