1. Kuka minä olen?

Lienee esittely tarpeen, kun kerta päätin raottaa pientä virtuaalista ikkunaa elämääni tämän blogin kautta.

Hei, olen Heidi (mietin myös pitkään teenkö tätä anonyyminä vai ihan aitona itsenäni ja päädyin siihen, että mennään nyt sitten all in, eli olen ihan oikeasti Heidi), 30-vuotias espoolaistunut ex-helsinkiläinen, äiti ja avovaimo, äitipuoli, tytär ja sisko. Elän täysillä keskellä ruuhkavuosia (vihaan tota sanaa ylikaiken, kuten vihaan myös sanaa TAAPERO, mutta nämä kaksi sanaa kiteyttää elämäni tällä hetkellä, joten ne tulee toistumaan tässä blogissa jatkossakin) haaveillen vapaa-ajasta, joogaretriiteistä, maailmanympärysmatkoista (huom. monikko!), maailman rauhasta, kesälomasta, kevyemmästä olosta ja kapeammasta vyötäröstä, metsäretkistä, iltasatuhetkistä, seuraavasta ruokailusta ja viinistä, jos nyt muutama mainittakoon.

Mitä todellisuudessa teen onkin ihan eri juttu, nimittäin: Teen töitä kaupan alalla myymäläpäällikkönä kuusi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Käyn koiran kanssa ulkona kolme kertaa päivässä seitsemänä päivänä viikossa (kyllä, koira on 110% minun ja rakas mieheni muistuttaa siitä joka kerta, kun kysyn sateisena päivänä, josko tänään olisi hänen vuoronsa.). Joogaan kaksi kertaa viikossa, käyn salilla myös (yleensä) kaksi kertaa viikossa, kaupassa kaksi kertaa viikossa, äiti-lapsi-jumpassa joka torstai, nukun 8 tuntia yössä ja pyöräilen noin 200km viikossa maaliskuun lopusta lokakuun loppuun. Olen myös viiden tähden (koti)ravintolan pääkokki, apukokki, siivoaja ja viihdetaiteilija.

Miksi sitten päätin kaiken tämän edellemainitun lisäksi alkaa kirjottamaan blogia, kun valmiiksi käytän aikaani luotolla? No koska minä voin! Tämä ajatus on pyörinyt mielessäni jo jonkun aikaa ja toivon tämän olevan minulle, miksei myös teillekin, terapeuttista. Koen haasteelliseksi sen, että aloitan tämän kaiken nyt, kolmekymppisenä, kun monet muut (nuoremmat ja kokeneemmat) bloggarit (ei sillä, että voisin vielä itsenäni sellaiseksi kutsua :D) ovat tehneet tätä jo vuosia ja vielä menestyksellä. Olisi pitänyt itekin aloittaa silloin viisi vuotta sitten, mutta niin kuin aina, elämä tuppaa sotkemaan lusikkansa milloin mihinkin soppaan ja kaikki menee uusiksi. Tulette jatkossaa kuulemaan tästä lisää, mulla on hyviä tarinoita elämästä.

Tämä teksti nyt lähti vähän käsistä ja on sekava ja pitkä ja paljon kaikkea, mutta en oikein tiennyt mitä kaikkea ensimmäiseen julkaisuun pitäisi kirjoittaa. Lupaan jatkossa olla napakampi (mutta ihan tiedoksi, vetoan usein elämässäni oikeuteen pyörtää lupaukseni ”koska mä voin” perusteella, mikä ei tietenkääm ole kovin hyvä peruste, mutta vetoampahan nyt kuitenkin), pysyä aiheessa (joita muuten löytyy! Olen valmiiksi kirjoittanyt jo muutaman A4- paperin täyteen aiheita), olla rehellinen ja pyrin kirjoittamaan arkisista asioista. Yritän olla välittämättä inhottavista kommenteista, mutta palaute on minulle tärkeää. Ja jos teillä, rakkaat lukijat (joita todella toivon, että jossain vaiheessa saan!!!) on jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, antaa palaa!

Kiitos ajastasi,

Heidi