Kesäflunssan vanki

Flunssa senkun vaan jatkuu ja jatkuu. Miten voi olla mahdollista- ihminen lojuu 4 päivää kotona niin flunssa pysyy muuttumattomana? Nytkin pitäisi olla kavereiden kanssa lomailemassa ihan muualla.

Lääkkeitäkin olen ottanut huolella ja kaiken maailman taikakeinoja on käytetty. Olen seissyt paljain jaloin piikkimatolla. Eikä aavistustakaan mihin silläkin pyrin. Mutta ei, flunssa on ja pysyy… Ehkä kesällä flunssat vaan paranee hitaammin tai se tuntuu siltä kun kesällä tulisi elämän olla ihanaa ja sosiaalista. Talviflunssalla taas ei ole mikään kiire parantua (saa lojua kotona muiden taistellessa kylmää vastaan), mutta nepä vasta paraneekin hujauksessa. Vai onkohan sekin vaan kuvitelmaa.
 

Jos haetaan positiivisia puolia tästä niin olen tyhjentänyt digiboxia ihan huolella. Miten ohjelmia voi olla katsomatta tammikuusta lähtien? Sitä vaan on olevinaan kauhea kiire aina. Mihin meillä on kaikilla kiire? Varsinkin minulla? Muistan joskus jonkun kuvailleen minua:”onko Mirahvi se tyttö jolla on aina niin kauhea kiire, kun kävelee niin nopeasti”. Sittemmin olen kyllä hidastanut tahtia. Eihän pääkään kestä ainaista kiirettä, saatikka keho. Vanhemminten sitä on oppinut olemaan itsekkäämpi, mutta paljon on siinäkin vielä opeteltavaa. Jossain kohtaa kummastelin niitä ihmisiä, jotka jättivät kaikeen taakseen ja muuttivat esimerkiksi Balille. Nykyään en enää ihmettele, viimeiset 4 vuotta elämästä ovat saaneet haaveilemaan rauhallisemmasta elämästä – vaikkapa Toscanassa.

Jotenkin uskon, että tämäkin flunssa on sitä että, joko kohtalo yrittää estää minulle tapahtumasta jotain ikävää tai sitten keho kertoo minulle, että minun tulee levätä. No nyt sitten lepään. Miksikö kohtalo? Kohtalo on varotellut minua ennenkin…