elämän kohtaaminen
Olen miettinyt tosi paljon viime aikona elämän eri kysymykset ja miksi ihmiset käyttäytyy tietyllä tavalla. Luin kaksi Tommy Hellstenin kirjoja, ”Virtahepo olohuoneessa” ja ”Saat sen mistä luovut, elämän paradoxit” ja olen pitänyt niistä tosi paljon.
Toisessa kirjassa hän puhuu omavoimasista turvarakennelmista ja se oli minun mielestäni vaan niin ihanaa lukemista koska se oli kuin joku olisi antanut sanoja sille mikä olen ennen itse miettinyt ja samalla antamalla myös paljon uusia ajatuksia. On siis kysymys elämän ja todellisuuden hallitsemiskeinoista ja oman turvapaikan löytämisestä.
Ensimmäinen keino hallita todellisuus josta Hellsten puhuu on materiaan takertuminen ja toinen sitä että antaa tiedolle aseman joka saa ihmisen uskomaan että hän ymmärtää elämää ja tietää miten se toimii. Voi myös takertua toiseen ihmiseen niin ettei itse tarvi kohdata maailman vaikeuksia, takertua uskontoon jossa kaikki on mustavalkoista ja jossa ei tarvi miettiä, olla kroonisen kiltti ja sillä lailla varmistaa että kukaan ei voi kritisoida itseään. Aina tekemällä samat asiat samalla tavalla eikä koskaan ottaa riskejä niin ettei joudu tilanteeseen mikä ei pysty hallita, luomalla kiireen ja aina elämällä niin lujaa ettei ehdi pysäyttää eikä sitten tarvi kohdata oma tyhjyyttään ja epävarmuutta, yrittämällä olla täydellinen niin ettei kukaan saa hänet kiinni epävarmuudesta virheistä tai inhimillisyydestä, muuttumalla näkymättömäksi eikä koskaan sanoo mielipidettään ja sillä lailla ajaa kaikki turvatonta pois elämästä, elämällä muiden elämää niin että huolehtii aina muiden tarpeista tai yrittämällä hallita elämää ja totuuden takertumalla päihteisiin joka korvaa ihmissuhteet.
Tähän kuuluu sen että kaikki ihmiset hakevat rakkautta koska kaikki tarvitsee sitä turvaa mikä rakkaus luo, turvan joka se antaa koska se tarkoittaa että ei tarvitse aina kantaa itseään.
Tämä on minun oma yhteenveto ja tulkinto Tommy Helsteniiin puheista yhden sen kirjan luvussa. Minun mielestä on vaan niin kiinostavaa lukea tätä, koska se nostaa esille että monet tavat käsitellä elämää joka pidetään arvostettuna ja hyvinä tapoina on myös jonkinlaista turvanpaikan hakeminen. Ymmärtäminen että muut tosi vahvat vaikuttavat ihmiset ovat myös vaan ihmisiä joka pelkää totuuden kohtaaminen ja muiden hyväksyntää auttaa mua ymmärtämään itseeni ja muita paremmin. Eiks oo ihanaa kun jotkut laittaa tunteet sanoin?