Olutta ja Sinkkuelämää – elämä kriisissä?

Jostain se iski; täydellinen ymmärrys siitä, että olen kriisissä.
​
En tiedä mikä saa minut kaikkein eniten hämilleni: se että olen yksin kotona lauantai-iltana, se että juon olutta, vai kenties se, että katson Sinkkuelämää-elokuvaa ja tunnen jonkinlaista henkistä yhteyttä niihin rakkaudennälkäisiin naisiin. Vai. Ehkä kenties kaikkein eniten se, että Steven ja Mirandan yhteenpaluu saa minut liikuttumaan melkein kyyneliin. (toim. huom: näin sanoo nainen, jonka lempikohtaus ensimmäisellä katsomiskerralla oli se, miten Carrie hakkasi Kihoa hääkimpulla. Jep. Olen Sinkkuelämän satunnaiskuluttaja, enkä tosifani.)

Sanottakoon näin alkuun, että olen 25-vuotias ja suuremmassa risteyksessä elämäni kanssa kuin silloin, kun muutin kotoa ja asetuin omilleni. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, niin täydellisessä paniikissa sen asian suhteen, että elämääni saattaa olla astumassa jokin uusi, vieras ja pelottava, mutta samalla ihana asia, mitä yleensä kutsutaan ihastukseksi. Ja miksikö olen paniikissa? Koska olen kontrollifriikki ja omien sanojeni mukaan ”I don’t do that shit!”.

Ja tässä minä olen. Katsomassa Sinkkuelämää-elokuvaa täynnä tunnekuohuja kuin teinityttö. Kyynikko minussa tuhahtelee kliseille ja imelyyksille, kun taas toinen puoli kyynikon sydämestäni pursuaa saippuakuplia ja jos suuni olisi auki, sieltä syöksyisi ulos sateenkaaria. Olen aina ollut sala-romantikko, mutta tämä hetki, tämä tunnemyllerrys… ne saavat minut vain onnelliseksi siitä, että todella olen yksin.

Ehkä suurin kriisini aihe on se, että huomaan olevani siinä taitekohteessa, etten halua juosta karkuun, jos tilaisuus ”ah suureen ja ihanaan (toisinaan kamalaan!)” ihmissuhteeseen tulee. Tämä on vierasta minulle. Ja kaikki vieraus on kamalaa. Mutta joskus tätäkin on kokeiltava. ”Spaceman” (nimi lanseerattu vappuaattoyönä… älkää kysykö) on yksi mahdollisuus. Sitä, onko hän ”se oikea”, niin hittoako sitä vielä tietää. Se ei ole asian pointti.

Pointti tässä kaikessa on se, että uskallan pitkästä aikaan unelmoida.

Unia,
Irene

ps. ei kuvia, koska ainakaan yhden oluen jälkeen se ei tältä tekniikan ihmelapselta luonnistu. Better luck next time…