11-kuukautisen unet

Meillä ei juuri nyt (kop kop kop) ole isompia unihaasteita, joten seuraa peruspäivitystä juuri 11 kuukautta täyttäneen vauvan unista.

Kirottu kellojen siirto

Kuten pelkäsin, kellojen siirto palautti aikaiset aamut. Kellojen siirron aamuna vauva heräsi kuudelta, eli vanhaa aikaa normaalisti seitsemältä. Seuraavina aamuna herääminen olikin jo 5.40-5.50. Molempina aamuina otin käyttöön pistäytymisen. Vauva itki noin puoli seitsemään ja nukahti sitten hetkeksi ennen kuin heräsi seitsemältä. Kolmantena aamuna siirron jälkeen kuulin vauvan itkua taas 5.50 ja mietin että eikö tämä helpota koskaan. Vauva onneksi nukahti uudelleen itse ja heräsi aamuun klo 7. Sen jälkeen hän on aina nukkunut itse noin seitsemään.

Vaikka heräämisaika on palautunut lähes normaaliin, vauva on ollut kaikilta unilta herätessään itkuisempi kuin ennen. Luulen, että hän ei kuitenkaan ole vielä ihan asettunut uuteen rytmiin vaan pientä yliväsymystä on ilmassa. Pitäisi varmaan hetkeksi taas laittaa hänet vähän aiemmin iltaunille. Huomasin kyllä myös juuri, että alaleukaan on puhjennut kaksi uutta hammasta. Tämäkin on saattanut aiheuttaa itkuisuutta.

Ihanat, pitkät yöt

Muutamia aikaisia aamuja lukuun ottamatta vauva on posotellut viimeisen kuukauden yöunia kellon ympäri. M a h t a v a a. Kiitän itseäni joka aamu ja ilta kaikesta pitämästäni unikoulutuksesta ja vauvan unesta hankkimastani tiedosta. Olen itsekin mennyt aikaisin nukkumaan ja vedellyt yhdeksän tunnin unia. Keho on selvästi kaivannut tätä. Vaikka univelka ei mielestäni ole missään vaiheessa vauvavuoden aikana päässyt pahaksi, pitkät unet tekevät toki hyvää – varsinkin kun kaikenlaisia vaiheita on varmasti edessä.

Kaksista yksiin päikkäreihin?

Vauva nukkuu edelleen kahdet päiväunet, jotka ovat samaa luokkaa kestoltaan. Nyt unirytmi on 9.30-11 ja 14.30/15-16/16.30. Nämä ovat siis aikoja, jotka vauva on huoneessaan, en usko että hän nukkuu aivan koko aikaa. Aivan viime päivinä ensimmäiset unet ovat olleet enemmänkin tunnin luokkaa ja toiset lähentyneet kahta tuntia. Luulen siis että ollaan pikku hiljaa siirtymässä kohti aamutorkkuja ja pitkiä iltapäivätirsoja. Niin kauan kuin yöunet pysyvät hyvinä, en aio mitenkään kiirehtiä tätä kehitystä. Toivottavasti vauva siirtyy pikku hiljaa itse kohti yksiä päikkäreitä.

Pieni iltariekkuja

On hauskaa oppia tuntemaan oman lapsen rauhoittumistapoja yhä paremmin. Olen esimerkiksi havainnut, että meidän vauvalle sopii remuaminen ennen nukkumaanmenoa. Muutama ilta sitten kuulin vauvan riehakasta kiljuntaa makuuhuoneestamme. Kun menin sisään, mieheni katsoi minua hieman syyllisenä ja kysyi onko heidän leikkinsä liian rajua iltaan. Sanoin, etten tullut paikalle ollenkaan syyttämismielessä, halusin vain nähdä, mikä saa vauvan kikattamaan niin kovaa. Tämän jälkeen imetin vauvan ja tuutulaulun jälkeen  laskin hänet sänkyynsä. Vauva tempautui kyljelleen ja nukahti saman tien.

 

 

 

 

 

perhe lapset vanhemmuus
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *