Olen kovasti miettinyt uusia harrastuksia taas syksyn tullen. Pohdiskellut, että missä haluaisin kehittyä, mitä haluaisin tehdä ja missä olla hyvä.

Yksi asia, joka kirjoittamisen ja rikkaamman ilmaisun lisäksi nousee usein mieleen on kielten osaaminen.

Olen sanonut joillekin, että elämäntavoitteeni on oppia mahdollisimman monta kieltä (hyvin). No, tavoite on kovin kaukana vielä tällä hetkellä, sillä en ole kovin pitkäjänteinen ihminen. Kun jokin alkaa tuntua hankalalta, usein innostus harrastukseen hiipuu. Näin kävi ehkä kreikan kielen kanssa. Onneksi olen siinä kuitenkin jo pärjäävällä tasolla: ymmärrän enemmän, kuin pystyn itse puhumaan. Sekin kieli pitää tosin kyllä opiskella vielä paremmin…

Toinen kieli, mitä haluaisin todella osata on ruotsi. Toisena kielenämme siitä on paljon hyötyä työelämässä ja miksei muutenkin arjessa. Olisi hienoa pystyä kommunikoimaan enemmän, eri kielillä. 

Englanti minulla on vahva. Rakastan englantia. Toimisin mielelläni ainoastaan englanniksi. Hyvä kysymys onkin, miksen kirjoita tätä blogia sillä kielellä? No, syy oikeastaan on se, että rakastan myös suomen kieltä. Suomen kieli on parhaimmillaan ilmaistuna upean rikasta. Ja siihen tietenkin liittyy paljon tunteita, kun se on oma äidinkieli. 

Kielten opiskelu muokkaa aivoja ja toimii erittäin hyvänä aivojumppana. Siitä tulee hankalampaa vanhemmiten, mutta koskaan ei ole myöhäistä aloittaa opiskelua. Kielen myötä ymmärrys maiden kulttuureistakin kasvaa – onhan kieli osa kulttuuria. Kieli oikeastaan muokkaa maailmaa, jossa elämme. Tiesitkö esimerkiksi, että inuiiteilla on viisi erilaista sanaa erityyppiselle lumelle..? Tai että tiettyjen ryhmien kielessä ei tunneta kaikkia värejä. 

Mitä muut haluaisivat oppia tai harrastaa? Olisikohan meidän taas aika tarttua härkää sarvista tänä syksynä, ja aloittaa? 🙂