Kasvaminen.

Mitä se oikein on?

Viimeisen parin vuoden aikana olen kasvanut paljon. Olen käynyt läpi erilaisia päätöksiä, ja päässyt elämässä niin sanotusti askeleita eteenpäin. oppinut itsestäni ja ehkäpä elämästäkin. Pieniä oivalluksia vaan – ei mitään dramaattista kuitenkaan.

Kaikesta tästä kumpuaa kasvu. Kasvaminen on päätöksentekoa, helppoa tai  vaikeaa. Päätöksenteosta johtuvien erilaisten seurausten tai muutosten läpikäyminen, helppojen tai vaikeiden. Kasvaminen on uuden yrittämistä, uuteen rohkaistumista, aloittamista. Määrätietoista oppimista. 

Isäni sanoi fiksusti, että päätös pitää aina tehdä, ja vasta jälkeenpäin tietää, oliko se hyvä vai huono. Ja molemmista oppii. 

Joku sanoo kaikkeen aina kyllä. Toiset pysyvät mielellään mukavuusalueellaan. Aina voi jossitella, olisiko pitänyt valita toisin. Ja luultavasti moni ihminen niin tekeekin – varsinkaan, jos ei ole luonteeltaan kovin seikkailuhenkinen. 

Itse lähdin 2016 vuoden alussa kahdella elämän osa-alueella ylittämään mukavuusaluetta. Sekä työn että harrastusten saralla. Aloitin uuden työn, ja aloitin uuden kielen. Uudessa työssä on oppimista, ja kielessä sitäkin enemmän – vanha koira ei opi uutta -sanonta pitänee paikkansa. Joten kaikki alle 25-vuotiaat, ottakaa vinkistä vaari ja opiskelkaa kieliä nyt. Kävin myös laulutunneilla vuoden ja aloitin akvarellimaalauksen. Uusi työ taas kuljetti minua eteenpäin tavalla, mitä en osannut odottaa. Antoi minulle paljon uusia polkuja, mahdollisuuden näyttää, mistä olen tehty. 

Jos en olisi kumpaakaan tehnyt, olisin näiden asioiden suhteen tietämätön. Olen jo tässä ajassa oppinut paljon. Ainakin itsestäni. Ja omista taidoistani. Olen itsevarmempi siitä, mitä osaan. Tämä muutos ei vie taaksepäin. 

Kasvua tapahtuu myös itsestään, ilman, että ottaa tietoisia harppauksia. Olen huomannut, kuinka ajattelutapani on luonnollisesti muuttunut esimerkiksi vaihtoajoistani. Luin vaihtoaikaista blogiani hyvin huvittuneena. Huvitin myös kavereita lukemalla sitä ääneen (enkös, hehheh). Yksi asia minulla on silloin ollut hallussa – humoristinen tapa kirjoittaa! Mutta viisi vuotta on kyllä viisi vuotta – sen huomaa.

Ihminen muuttuu, läpi elämän. Tähän mennessä olen todella tyytyväinen omaan polkuuni. Ja se varmasti paranee vuosi vuodelta. 

/M