Vaihtoehtoinen näkökulma uutisiin
En ole koskaan piilotellut muilta tosiasiaa, että en juurikaan seuraa uutisia. Ajatusmaailmaani ei yleisesti arvosteta ’kauppatieteellisissä’ ympyröissä, joista tulen. Tietoisesti olen kuitenkin päättänyt olla hyvin selektiivinen kuluttamani informaation suhteen, ainakin tällä hetkellä kun työni ei sitä vaadi. Jatkuvasti viisaita ajatuksia ilmaiseva Sofia kirjoitti aiheesta aiemmin tällä viikolla, enkä voinut muuta kuin nyökytellä jokaiselle lauseelle ja todeta että saman dialogin olen käynyt useasti sekä päässäni että ystävieni kanssa. Olen tosin onnekkaassa asemassa siinä mielessä että monet (mielestäni lähdekriittiset ja intellektuellit) ystäväni päivittävät minua uutisista vähintäänkin aina kun niistä kyselen. Myös parhaan ystäväni politiikassa vaikuttavan äidin kanssa käymäni keskustelut ovat aina niin opettavaisia ja avartavia, etten juurikaan koe olevani pimennossa maailman tapahtumista. Brexitistä keskustelin – kuuntelin ja kyselin – mielummin tunnin verran Lontoossa investointipankkiirina työskentelevän ystäväni kanssa, kuin katsoin mitä Ilta-Sanomilla on sanottavana asiaan.
Välinpitämättömyyttäni en jätä mm. Hesaria lukematta, vaan lähinnä koska uskon että ihmismieli ei pysty syvällisellä tasolla sisäistää kaikkia uutisia joita meille tarjotaan. Ja itse koen nimenomaan sisäistämisen tärkeämmäksi kuin kaikesta kaiken tietämisen. Haluan ymmärtää miksi asioita tapahtuu, jotta voimme muuttaa niitä parempaan suuntaan.
Ja uutiset tosiaan tavoittavat minutkin ennen pitkää. Kuten eilen aamulla. En osaa muuta kuin lähettää rukoukseni ja rakkauteni Nizzan tragedian uhrien omaisille ja kaikille sitä koskettaville. Syvintä surua tunnen kuitenkin tekijää kohtaan. Sydämeni särkyy tiedostaessani, että joku voi niin huonosti, ettei näe muuta ratkaisua pahoinvoinnilleen kuin muiden satuttamisen. Oli se pahoinvointi sitten yksinäisyyttä, surua, pelkoa, katkeruutta, tyhjyyttä. Toivoa, että ihmiset ottaisivat vastuun omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Itsetutkiskelulla ymmärrämme, että meissä on kaikki mitä tarvitsemme ollaksemme onnellisia. Minulle henkilökohtaisesti jooga on keino löytää onni ja rakkaus sisältäpäin. Tiedostaa, tunnistaa ja päästää irti ajatusmalleista ja käytöksistä, jotka eivät palvele minua. Ottaa uusia, tuoreita, positiivisia tunteita, ideoita ja ajatuksia vastaan. Ymmärtää että minulla kuten meillä kaikilla on jotain uniikkia annettavaa maailmalle.
En seuraa uutisia, mutta aion pitää huolen siitä että omalla työlläni pyrin auttamaan muita voimaan paremmin. Kaikki lähtee omasta hyvinvoinnista – mitä paremmin voimme itse, sitä enemmän voimme antaa muille. Sitä vähemmän koemme tarvetta satuttaa muita. On jokaisen velvollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, ja tukea avun tarveessa olevia läheisiään. Oli se sitten antamani joogatunti, konsultointisessio yrityskontekstissa, henkilökohtainen keskustelutuokio, (rooli)mallina toiminen tai inspiroivan tekstin tuottaminen, koen onnistuneeni jos edes yksi ihminen kokee voivansa paremmin luotani lähdettyä.
Pidetään itsestämme ja toistamme huolta. <3
