Ei miettiä saa…

Minä en saa miettiä.

Siitä tulee vain huonoja viboja.

Vääriä tulkintoja, oikeita tulkintoja.

Ajatuksia monenlaisia.

 

Kaikilla on huonoja päiviä.

Mutta silti.

Tuuli tuntui heti kylmemmältä.

Viima purevammalta.

 

Olen varma, että askeleet ovat alkaneet etääntyä.

Taas kerran.

Minä annan niiden etääntyä.

Jos ne etääntyäkseen ovat.

 

Jos niitä ei enää kuulu, ne ovat iäksi menneet.

Niiden ei tarvitse yrittää palata erilaisin verukkein.

Niiden ei tarvitse pyöriä ympärillä.

Ne kävelivät jo onnensa ohi.

 

Minä kävelen taas yksin tuulessa ja tuiskussa.

Tanssin lumipyörteiden keskellä.

Nostan leukani ylemmäs, riehun silmiini tuikkeen.

Pysyn omalla tielläni.