Huomenna mennään taas

Huomenna mennään taas.
Ensimmäiselle tunnille tulee 10-11 eri äidinkieltä puhuva porukka, jolta löytyy keskinäisiä jännitteitä, sotatraumoja, kieliongelmia, sosiaalisia ongelmia, perheongelmia ja sukulaisia eri sota-alueilla. Loman jälkeen homma on monella aina muutenkin hakusessa, joten tässä mennä suoraan syvään päähän. Olo tuntuu heikoilla jäillä kävelyltä.

Seuraan Ukrainan sotauutisia maanisesti ja mietin, miten maassa asuvat tuttavat pärjäävät. Kiitos opintojeni, historian tapahtumat ja analogiat pyörivät päässä kuin pesukoneessa. Osallistun rahallisesti auttamiseen, kun en muuta voi. Väittelen tuttavistoni ulkomailla asuvien Putin-fanien kanssa, joista moni ei ole todellakaan tietoinen juuri Baltian ja Ukrainan kokemasta kurasta. Mietin, kuinka kauan Ukraina kestää ja kuinka sitkeään vastarintaan koko maa on noussut.

Kun maan johtaja on valmis lähettämään oman maansa kansalaisia varmaan ja turhaan kuoleman, ei hänellä ole minkäänlaista oikeutta olemassaoloonsa.