Minusta on jo aikakin, että naiset ovat kiinnostuneita taloudesta ja sijoittamisesta. Sukupuolittuneiden työmarkkinoiden Suomi, jossa monen äideistä ansiotaso ja eläke jäävät perhevapaiden jalkoihin miehen luodessa uraa ja jossa pahimmillaan miehen nimissä on valtaosa omaisuudesta, on malliesimerkki epätasa-arvosta. Naisvaltaisten alojen palkkakuopalle ei setien kampaviineripöydissä haluta tehdä mitään. Mielestäni kyse on puhtaasti misogynistisestä talouspolitiikasta, jossa vaihtoehto palkankorotuksille […]

Pandemia-aika on vaikuttanut ihmisten fiilikseen ja terveyteen todella vaihtelevasti. Se on myös vahvistanut poteroitumista ja hyvinvoinnin epätasaista jakautumista. Osa ihmisista tuntee jääneensä täysin yksin, osa taas ei saa lainkaan omaa aikaa. Kun kotona on ollut pahimmillaan keskityttävä sekä etätöihin että lastenhoitoon, on toive omasta ajasta yhtä surullinen kuin seuran ja ihmiskontaktien tarve yksin asuvalla ihmisellä, […]

Kasvatus-, sosiaali- hoito- ja koulutuspuolella on paljon asioita, joita ei saisi sanoa ääneen varsinkaan, jos on itse kyseisen työn koulutettu ammattilainen ja paiskii töitä siellä tukipäätösten, lasukeissien, koronan, haalarien, kynien, liian vähäisten resurssien, ulkoilujen, vasujen, varttien ja oppituntien parissa. Miksi? Ettei kaupunkitason päättäjä- ja suunnittelupuolen ihmisille vain tule paha mieli – eikä kukaan vain saa […]

Voisin kirjoittaa yhdestä elämäni raskaimmista syksyistä ja siitä, millaista on, kun työ vie kaiken energian muusta elämästä pirstoen unet peilin teräviksi sirpaleiksi. Uni on sitä, peilin sirpaleilla tallomista; hiljaa, varovasti, josko sen vielä saisi takaisin. Voisin kirjoittaa siitä, miten kaiken ollessa koko ajan tuulettimessa sitä selviää päivästä toiseen sillä, ettei ajattele asiaa. Laittaa maskin, unohtaa […]

Sinä. Olet analyyttinen, osaat kirjoittaa, pohtia ja ajatella. Olet suoraviivainen ja tavoitteellinen ratkaisija pinnaltasi, pinnan alla sinusta löytyy  haaveilija ja taiteilija. Mielenkiintoinen yhdistelmä. Sinun elämäsi ei ole tässä, vaikka uskot niin. Se on ottanut erilaisen käänteen, ravistellut, kyseenalaistanut, haastanut. Uudet alut eivät ole hauskoja ja inspiroivia mahdollisuuksia uuteen elämään, ne ovat verinaarmuille repiviä lähitaisteluja, joiden […]

Takaisin töihin, takaisin arkeen, takaisin rutiineihin. Kunhan nyt ensin saataisiin se arki kasaan niin, että rutiineihin voisi soljua. Kun moni asia töissä muuttuu, rytmi hakee aina hetken uomaansa. Ensimmäinen viikko oli puhdas kaaos; tauottomat työpäivät venyivät 10-tuntisiksi eikä aikaa ollut edes syödä. Iltaisin kotona ahdisti, mutta loppuviikosta väsytti niin paljon, ettei jaksanut edes ahdistaa. Kun […]

”Mä en voi enää mennä sen kaa festareille, ku se on ni kaunis, ettei kukaa huomaa mua. En mä taho mitää kuolaajaa mut sellasta käytöstä, et mua ei vaan suleta poies.” Luin uneliaasti kirjaa myyttisistä hirviöistä rannalla illan viimeisten auringonsäteiden lämmittäessä vielä selkää. Varsin lähelle asettui kaksi alle 30-kymppistä naista, jotka levittivät pyyhkeensä hiekalle ja […]

En ole varsinaisesti lomasuorittaja, mutta minulla on jokseenkin luterilaisen luonteenlaadun lomanviettotavat. Vähän niin, että kai tässä nyt jotain rotia pitäis olla. En kykene lomallakaan viettämään koko päivää yökkärissä, nukkumaan kolmeen iltapäivällä, juomaan kolme päivää putkeen skumppaa, vetelehtimään riippumatossa tai makaamaan Netflixin ääressä koko päivää. Tämän kertominen saa jotenkin tuntemaan itsensä nolon nipoksi. Lomallakin tykkään ulkoilmasta, […]

… ja mennä mustikkametsän sijaan hakemaan ne herkut Hakaniemen torilta. … ja syödä tasapainoiseksi lounaaksi jäätelöä. … ja mennä kuuntelemaan örinää iltalenkin asemesta.

Sen lopuksi saa katsoa kyyneleet silmissä – toivo mielessä ja huoli  sydämessä – taas yhtä laumaa ihanuuksia, jotka pyrähtävät viimeisen kerran koulun ovesta ulos. Vaikka vuodet vierivät, tuo tunne ei koskaan katoa. Aikuisten maailma, ole heille kiltti.