For Us Fallen Angels

Etäopettajan laiska kaalikeitto

Etäopetusta on takana nyt viikko. Ruokailuun se ei ole juurikaan vaikuttanut, vaikka valvonnat ovatkin pudonneet pois. Safkan saaminen kasaan ja mahaan voi kompastua hitaaseen alkuvaiheeseen, sillä sapuskan syömisnopeus on meillä koulutusalan ihmisillä keskimäärin aika hyvä. Toinen ongelma on se, että muistaisi myös liikkua työpäivänsä aikana. Normipäivänä sinkoilee ympäriinsä ohjuksen lailla joka tapauksessa, joten seisten työskentely, […]

For Us Fallen Angels

Joskus kannattaisi lopettaa itselleen valehteleminen…

… jottei hyydy kuin hirvi pendolinon keulaan. (Tuomas Vimman kielikuva. Hyvin osuva.) Minä olen hyvä valehtelemaan itselleni ja muille omasta jaksamisestani kuten moni työtoverinikin. Luterilainen luonteenlaatu on koulutus- ja kasvatusalalla kunnon ett måste. Ilman sitä on niin fiksu, ettei ikinä edes päädy lähimaillekaan (tai ainakin on niin fiksu, että häipyy ajoissa). Nykyään itsekrematoriointiluonteenlaatunsa täydelliseksi hioneet […]

For Us Fallen Angels

Joulukuusta tammikuuhun, henkinen räntäloskahajatelmaedition

Joulukuu, aika ennen lomaa ja uutta mutaatiota Joulukuun puolivälissä pääkaupunkiseudun koronanyrkki asteli taas esiin jatkamaan rajoituksia tammikuulle. Samalla ilmoitettiin ennalta-arvattavasti, että koulut jäävät auki ”nuorten syrjäytymisen estämiseksi”. Katsoimme tyhjässä luokassa kollegan kanssa toisiamme. Lähikoulun rehtorin kautta olimme jo uutisen kuulleet. Halusimme vain kuulla, millä päälle liimatulla perusteella tällä kertaa. Sen sijaan pari tuntia myöhemmin nuorten […]

For Us Fallen Angels

”Sinkkunaiset ovat liian nirsoja. Sun pitää antaa sille kunnolliselle miehelle mahdollisuus!” (Ei muuten tarvi, jos en halua.)

  ”Matti on just sellainen kunnollinen, luotettava ja kiltti mies, joka sulle sopisi. Se katseleekin sua niin nätisti. Rohkaiset vähän sitä, niin siinä ois!” ”Mä oon niin hyvä ja kiltti mies, etten kelpaa nirsoille naisille. Oon liian nice.” ”Mikset sä menis sen mun miehen työkaverin kanssa lasilliselle? Se on ehkä vähän nössö, mutta ei ainakaan […]

For Us Fallen Angels

Päiväni tiskipöydän ääressä eli kuinka yhteisillä asioilla tehdään imagopolitiikkaa

Kello soi aamulla kello 6.15. Ryömin sängystä silmät ristissä, uni on karannut jo aamuyöstä perinteiseen tapaan, joten päivä alkaa väsymyksellä. Keittiössä lasi vettä ja vitamiinit, toinen lasi vettä ja kohti kylppäriä. Viileän kasvohuuhtelun ja puolisuihkun jälkeen hieron kasvoni suht kovakouraisesti hereille ja pesen hampaat. Pukeutuessani huomaan jo, miten elimistö alkaa tiedostaa työpäivän. Olo alkaa muuttua […]