Cupido’s Cadillac

Marraskuu

Pakkasin ystäväni apuna vanhoja vaatteita ja tavaroita kierrätykseen. Eteisessä oli parissa laatikossa jo työkavereilta saatuja, siististi pakattuja leluja ja pelejä sekä lasten ja aikuisten vaatteita. Samana iltana hän ja ex ajaisivat lastin ennalta sovittuihin pakkoihin. Kun viikkasin viimeisiä takkeja ja housuja, ystäväni ilmoitti tilattujen pizzojen tulevan pian. Saimme loput laatikot kasaan samalla hetkellä kuin ovikello soi.

Pizzan ja colajuomien parissa puhe kääntyi viime aikoijen tapahtumiin. Ystäväni oli eronnut pitkästä suhteesta reilu vuosi sitten sopuisasti sekä lunastanut pohdintojen ja laskelmien jälkeen avoparin yhteisen kodin hieman myöhemmin itselleen. Mies oli muuttanut pois tasan vuosi sitten, ja tilalle oli muuttanut ystäväni sisko kaikkien osapuolien helpotukseksi. Mies oli muuttanut pari kuukautta aiemmin omaan asuntoon tilapäisasunnostaan, ja lopullinen huonekalu- ja tavarajako oli tarkistettu. Yhteinen ylimääräiskama yhteisen asunnnon tilavassa vaatehuoneessa ja  ullakkokomerossa oli nyt käyty läpi. Isoon pakuun pakattaisiin tänään niin omaa kuin ystävienkin menneisyyttä ja vietäisiin niin kierrätykseen, turvakotiin, vastaanottokeskukseen, seurakunnille kuin yksityisillekin tarvitsijoille. ”Tuntuu niin kevyeltä ja ilmavalta”, ystäväni huokasi ja viittilöi väljempään asuntoonsa. Paljon reissussa oleva ja työn ohella opiskeleva lentoemäntäpikkusisko asui asunnossa edelleen, mikä auttoi ystävääni lainanlyhennyksessä. Sisko taas arvosti mutkattomuutta, aina jääkaapista löytyvää kasviskeittoa ja rahansäästöä. Ex-anoppi oli tulossa viikonloppuna seminaariin Helsinkiin ja majoittumaan pikkumakkariin. Ystäväni välit anoppiinsa ovat paremmat kuin omaan äitiinsä, ja anoppi aikoi uittaa ex-miniänsä ilmaiseksi iltatilaisuuteen verkostoitumaan ja juomaan skumppaan.

”Sä et ikinä usko, mutta anoppi sanoi, että siellä on joku mies, jolle se haluaa mut esitellä. Sitten se sanoi, että se mies sopii mulle paljon paremmin kuin hänen oma poikansa. Se on kyllä uskomaton nainen joka suhteessa.”
”Joo, se on kyllä aika intensiivinen persoona.”
”Sen pitkäaikaisin miniähän about pelkää sitä.”
”Häh?”
”Joo, se exän nuorimman veljen vaimohan on sellainen pullantuoksuinen emotyyppi, jolle koti, lapset ja perhe on kaikki kaikessa. Sehän ei ole ollut pitempiä pätkiä töissä noin 10-12 vuoteen, koska kolmen lapsen odotukset ja kotonaolot ja hoitovapaat ovat ketjuuntuneet aika hyvin. Anoppi taas on sekä perhettä että uraa arvostava sähikäinen, jonka turva oli naapurissa asunut hyvä lastenhoitaja. Niillä on aika vähän yhteistä…”
”Just joo. Sä taisit sitten olla kakkoslapsen tuomana taivaanlahja anopilles.”
”Joo. Olin. Ykköslapsihan vaihtaa vuosi vuodelta nuorempaan. Anoppi, ex ja nuorin broidi puhuivat aina kauhulla, et mikähän ylläri ilmaantuu johonkin juhlapöytään. Se yks tositeeveekilpailijatar oli kyl aika veto.”
”Joo. Muistan. Todellakin. Sä ja exäshän liveviestittelitte kaveripiirille kolmen ruokalajin raflalounaan tapahtumia. Jos sun ex-appes ei olis kuollu aiemmin, se ois kuollut siihen.”
”Joo. Voi saatana. Olinhan minäkin kuolla. En oikeasti ollut tiennyt, että sellaisia ihmisiä on olemassa. Olihan se kulttuuriantropologisesti kiinnostava kohtaaminen. Mä olen tosin suunnitellut ex-anopin kutsumista tänne taas jouluksi. Mutsi on miehensä kanssa Kanarialla, ja sisko tulee duunista aattoaamulla ja lähtee taas joulupäivän illalla. Ois rauhaisa aikuisjoulu. Ex lähtee kavereineen laskettelemaan kans jo pyhinä, joten se vois viedä äitinsä aattoaamiaiselle tai jotain.”

Ystäväni järjestelmällisyys oli uskomaton. Samaten hänen tyyneytensä. Mennyt on mennyttä, keskitytään tulevaan. Ei vihaa, surua eikä katkeruutta. Taisin mutista jotain ihailustani ääneen, mikä sai hänet purskahtamaan nauruun. ”Kuule rakas, mä olen ollut niin helvetin suhteellinen, naimisissa tai avoliitossa koko ikäni. Kuvittele, en oo IKINÄ asunut yksin. Se on mun tavoite, asua edes vähän aikaa yksin. Mä olen 46-vuotias enkä ole koskaan asunut yksin. Mähän muutin suoraan himasta yhteen X:n (ex-aviomies) kanssa. Eron jälkeen asuin systerin kanssa kimpassa vuoden. Sitten tapasin Z:n (ex-avomies) ja muutin sen kanssa yhteen. Nyt mä olen tässä taas systerin kanssa. Tää on jotenkin noloa.” 

Söimme pizzat ja aloimme kantaa tavaroita autoon. Ex-avomies tuli sovitusti toisen pakun kanssa ja alkoi veljineen kantaa kamoja siihen. Kaikki sujui asiallisesti ja nopeasti. Lähdimme toisella autolla kohti omaa kohdettamme. Raskas paku liukui liikenteen seassa, ja veimme tavarat oikeisiin paikkoihinsa. Ystäväni tipautti minut himaan kiitosviinipullo kainalossa ja kaasutti tiehensä. 

Tammikuu

Joulun juhlinta oli sujunut hyvin. Mukana oli ollut myös yllätysvieras. Se mies, jonka ex-anoppi oli esitellyt ystävälleni vakain aikein. Se mies on aivan hurmaava ja ystävälleni niin sopiva. Epäilen, että suunnitelma yksinasumisesta on kohdannut esteen.