Kun töissä on ollut ihan kamalaa,

tekisi mieli lähettää tekstari ja narista vähän.

Pujahtaa virtuaaliseen kainaloon.

Sitä ei kuitenkaan tee, koska se tuntuu jotenkin oudolta.

Ota askelta monta ja tarkkaan ne astu…

Kun on pudonnut lankulta tarpeeksi monta kertaa,

varoo automaattisesti askeliaan.

Mikä on vähän tyhmää.

*

Älä katso liian kauas eteen.

Älä katso taakse.

Älä katso sivulle.

Pidä katse nykyhetkessä.

Töissä oli taas tyypillinen maanantai, mutta minä näytin ilmeisesti epäilyttävän kepeäjalkaiselta, vaikka kaikenlaista gagaa pukkasi päivän ajan.
 

Tyypillisenä realistina, monesti henkisesti turpiini sydämen asioissa saaneena, suhtaudun hieman hämmentyneesti nykytilanteeseen.

Elän tässä hetkessä. Tällä hetkellä hymyilen, vatsanpohjassa on perhosia. Huomenna ehkä itken. Ajatus kirpaisee, mutta ei se muuksi muutu.

Uniini on muutanut uusi ihminen.