Keskustelimme viikonloppuna Zoomissa tuttavien kanssa:

”Mä en ole ajanut sääriäni helmikuun jälkeen.”
”Mä ajoin eilen. Oli muuten kiva epiloida niitä metrikarvoja.”
”Näkisitte mun biksarajan!”
”Mulla on ihan kuulkaa seitkytluvun pornopuska.”

*

”Mä en ole värjännyt juurikasvuani sitten tammikuun.”
”Mun tukka ei ole ikinä ollut näin pitkä.”
”Mä leikkasin itselleni otsiksen, joka onnistui. Oikeesti.”
”Meidän Masa tasoittaa mun hiukset niin hyvin, et maksan sille palvelusta jatkossa.”

*

”Mä olen lihonnut viis kiloa kuukaudessa.”
”Mä oon laihtunut saman verran. Vissiin on työstressi hävinnyt, ja nukun kunnolla.”
”Mä oon laihtunut, en nuku ja oon ihan stressissä.”

*

”Mä en ole käyttänyt ripsiväriä maaliskuun puolivälin jälkeen.”
”Mun kundikaveri meinas saada sydärin, kun tälläsin eilen sitä webinaarii varten.”

*

”Mua ei vois vähempää kiinnostaa tavata ihmisiä.”
”Mä taas oon ihan hajalla tähän yksinäisyyteen.”
”Mä en jaksa ees duunin GoogleMeetejä tai Teamseja. Liikaa jengiä.”

*

”En ole ostanut yhtään lattea sitten maaliskuun lopun.”
”Mä en ole koskaan leiponut näin paljon.”
”Me haetaan noutoruokaa kolme kertaa viikossa, ja joka päivä leivät alakerrasta.”
”Vihaan jatkuvaa kokkaamista.”

*
”Mä en ole saanut tehtyä kotona mitään, vaikka olen koko ajan täällä.”
”Mä en jaksa näitä kodinhengettäriä, jotka leuhkii siivoamisillaan.”
”Oon ostanut kukkia kaks kertaa viikossa.”
”Mä pyslaan kotona ku joku saatanan luksusmartta.”

*

”Mä oon muuten juonut viiniä melkein joka päivä.”
”Mä taas en oo juonut mitään sitten maaliskuun.”
”Mä oon juonut ehkä kuus annosta alkoholia koko aikana.”
”Mä huomaan, että viinitonkka tyhjenee turhan nopeeta, huolestuttiin vähän miehen kanssa.”
”On muuten niin helppoa tilata safkalasti Woltilla ja sitten kaataa pari lasii viiniä.”
”Mulle ei maistu yhtään. Vappuna kaadoin skumpastani – piccolo – puolet pois.”

*
”Millainenhan kesä tulee?”
”Kaipa sitä jonkinlainen.”
”Kunpa sais nähdä teitä, livenä.”
”Ja halata.”
”Halata.”

Kävin pari kuukautta sitten hieman erikoisilla treffeillä hieman erikoisen miehen kanssa. Meillä oli ihan hauskaa, juteltavaa riitti, ja illan lopuksi istuimme luonani teellä. Siivosin miehen ulos aamukahdelta (hran ilmeisistä muista intresseistä huolimatta). Aamukympiltä siivosin sitten jo kaverin apuna isoa kämppää ennen muuttoa. Arvelin kuivasti, että herrasta ei kuulu tietyistä syistä enää. Ystäväni ei ollut uskoa, sillä tyyppi oli vaikuttanut varsin innokkaalta (ystäväni mies oli ollut samassa baarissa).

Miehestä ei kuulunut mitään pariin päivään, mikä ei siis yllättänyt minua. Lähetin lyhyen viestin, johon sain lyhyen vastauksen. Annoin olla ja jatkoin elämääni. Minulla on muutenkin hyvin epäilevä suhtautuminen appitreffeihin, joten tämä ei sinällään yllättänyt.

*

Olin tiistaina varsin myöhäisellä lenkillä Helsingin rannoilla. Pysähdyin katselemaan näkymää ja kiipeilin kiville katsomaan auringonlaskua. Kun temppuilin pois kiviltä ja kapusin takaisin kävelytielle, siellä odotti yllättys. Hieman erikoinen mies. Kas. Iltaa, vain iltaa.

Mies seisoi siinä ja tuijotti.
Kysyin kohteliaasti, mitä kuuluu.
Hyvää, kuulemma.

Kaunis ilma tänään.
Niin on.

(No voi helvetti, mitä sä siinä tökötät ja tuijotat?)

Mä taidan lähteä jatkamaan lenkkiä, oli kiva nähdä.
Niin oli.

Kun olin lähdössä, mies ihmetteli, miksi minusta ei kuulunut mitään.
Tuota, sinä et vastannut viestiini. Minulla ei ole tapana häiritä ihmisiä.
Et sinä häiritse.
Just. Heihei.

Talsin kotiin ja pohdin hieman huolissani, olisinko saanut jonkun kummallisen viestin. En ollut. Enkä ole saanut tähänkään mennessä. Ehkä se mies siellä istuu koneensa ääressä tuijottamassa ruutua ja odottamassa, että joku nainen viestisi.

*

Tämän illan lenkille lähdenkin sitten hieman eri reittiä. Saamattomat miehet pysyköön, no, saamattomina.