When I go away

Lähde. Lähde etsimään onneasi.

Tuijotat minua järkyttyneenä ja sanot, etten minä voi sanoa noin.
Ei kukaan voi.

Minä voin. Minä sanon.
Ei minulla ole oikeutta viedä kenenkään unelmaa onnesta vain siksi, että itse näen onnen erilaisena.

Sinä katsot minua edelleen järkyttyneenä. Yrität nähdä läpi kirkkaan katseeni.
Näen mielesi kysyvän, mitä peliä minä pelaan.
Minä en pelaa mitään.

Katson takaisin päällisin puolin levollisena. Minä selviän tästä. Itken pari kertaa kunnolla. Kokoilen itseni jälleen kokoon, minä osaan sen. Se on vuosien harjoittelun tulos. Arpikudoksen peittämiseen menee vuosi vuodelta enemmän aikaa, mutta se onnistuu aina ja lopulta. Minä selviän mistä tahansa. Aina.

Käsivartesi puristavat minua kouristuksenomaisesti. Pohdit elämääsi ja valintojasi. Kuuntelen ja silitän niskaasi.  Näen oman elämäni taustalla. Valintani, joista pidän kiinni. Kaikki elämäni harhapolut,kiviset tiet, pohjattomat joet, joilta ei ole paluuta. Kädet, jotka nyt pitävät minusta kouristuksenomaisesti kiinni irtoavat jossain vaiheessa.

Sinä olet kiinnostavin ihminen, jonka olen tavannut pitkään aikaan. Olet yhdistelmä hämäävää heijastavaa pintaa ja vereslihalla olevaa sielua. Kun tapasimme, pelästyin puolikuoliaaksi, koska tiesin minuun sattuvan kunnolla. Tiesin viiltävästi, että tässä on jotakin, johon minulla ei ole oikeutta. Kaiken alla oli jotakin, josta vaistoni varoitti.

Toivon sinulle vain hyvää. Toivon, että saat sen, mitä haluat. Hymyilen, kun näemme joskus myöhemmin, ja sinä olet toivottavasti saavuttanut onnesi. Arvostan rehellisyyttä enemmän kuin mitään muuta.

Minä lähden taas. Nostaan selkääni kuluneen repun ja jatkan matkaani yksin kuten tähänkin asti. Nousen seuraavalle vuorelle ja katselen ympärilleni. Jatkan matkaani pitkin kivistä polkua ja hengitän raikasta ilmaa. Kaikki on hyvin. Minulla on kaikki hyvin. Jos ei ihan vielä, niin ihan pian kuitenkin.