Keisarinnan jalanjäljissä Imatralla
Pyörittelin tämänkertaisen kohteemme Imatran jutun aloitusta tovin. Aloitanko asiallisesti kertomaan Imatran olevan yksi Suomen ensimmäisistä matkailukohteista ja siksikin merkittävä juttukohde uteliaalle kulkijalle, vai kerronko totuuden, että nälkä käänsi kulkijoiden ratin Imatralle ajellessamme Lappeenrannasta kohti Savonlinnaa. Rakkaat lukijani, valitsin siis kompromissin ja päätin rehellisesti paljastaa molemmat asiat teille heti alkuun.
Ennen kuin olimme kykeneväisiä nauttimaan Imatran tarjoamasta matkailuhistoriasta ja kauneudesta, oli saatava ruokaa ensimmäisestä eteen osuvasta paikasta. Nyt ei kiinnostanut paikalliset perinneherkut eikä niiden etsiskely vaan iskimme kiinni tuhtiin kebabannokseen nälän lievittämiseksi.
Tässä vaiheessa on jo mukava pyytää sinut taas hyppäämään mukaani mielikuvamatkalle, kun nälkä oli taltutettu ja ajatuskin jälleen kulki. Ajoimme auton parkkiin Valtionhotellin lähelle. Alueella oli erikoinen tunnelma. Kansallispukuista kansaa, pääosin naisia, parveili linnamaisen rakennuksen ympäristössä. Osa seisoskeli ryhmissä rupattelemassa iloisesti, toiset istuskelivat vilteillä nurmikolla. Yksi kantoi koria jo autoon. Tämä miljöö ja nuo perinnepuvut olivat kertakaikkisen idyllinen yhdistelmä. Kylläpä tulimme hyvälle tuulelle tätä iloista väkeä katsellessamme!
Läksimme kävelemään kohti Imatrankoskea. Olimme liian aikaisin liikkeellä ja emmekä näkisi tänään koskinäytöstä. 
Onneksi olimme kuitenkin aiemmin tämän nähneet joten kuivaa uomaa katsellessamme saatoimme kuitenkin ymmärtää kosken upeuden ja sen vetovoiman.
Kosken ylittävä silta on mitä mainioin paikka koskinäytöksen seuraamiseen, mutta tällä kertaa läksimme kulkemaan sillan viereistä kävelypolkua seuraillen kosken jylhää uomaa
Kosken molemmin puolin on opastettuja polkuja. Me kävelimme Valtiohotellin alapuolella kulkevan pienen polun joka laskeutui pikku hiljaa alemmas.
Jutun alussa mainitsin Imatran olevan yksi suomen ensimmäisiä matkailukohteita. Palataanpa tähän. Imatran sijainti lähellä Venäjän rajaa ja Pietaria oli otollinen. Suomen matkailun historia kertoo erityisesti venäläisten matkailijoiden ihastuneen Imatran vetovoimaan jo 1700-luvun puolella. Varsinaisena ponnahduksena tälle oli Katariina Suuren koskivierailu 1772. Venäläinen ja saksalainen yläluokka tuli Imatralle kalastamaan ja katselemaan koskea. Junaradan valmistuttua 1870 toi se Imatran vielä helpommin saavutettavaksi ja matkailijoiden määrä lisääntyi pikku hiljaa.
Ennen nykyistä 1903 valmistunutta jugendlinnaa, valtionhotellin paikalla sijaitsi kaksi puurakenteista hotellia jotka paloivat 1800-luvun lopulla.
Kosken yli saattoi tuolloin myös matkustaa vaijerikorissa tai istuskella huvimajassa kuohuja ihaillen ja aistien.
Jatkoimme matkaa yhä alemassa ja lähdimme seuraamaan kylttiä joka opasti kohti kalliokaiverruksia. Niistä en ollut aiemmin kuullutkaan eivätkä ne nyt varsinaisesti kuulostaneet kiinnostavilta, mutta kun nyt täällä oltiin ja matka ei ollut pitkä niin käydäänpä katsomassa.
Useisiin kiviin oli kaiverrettu vierailijoiden ”puumerkkejä”1800-luvulta
Kivikkoinen koski ilman vettä ja muutama kivi johon oli kaiverrettu jotain tekstiä venäjäksi. Kerrassaan kiinnostavaa olisin voinut joskus nuorempana tuhahtaa. Mutta tässä minä seisoin kenties samassa paikassa jossa Katariina Suuri oli kerran seisonut. Mitä hän oli pitänyt näkemästään? Katsellessani kuivaa kosken uomaa saatoin kuvitella vaijerin ja korin. Olisinko itse uskaltanut ylittää kuohuavan kosken sellaisessa? Saatatko kuulla puheensorinan kun ihmiset kertovat kokemuksiaan ja rohkaisevat toisiaan tuohon huvitukseen. Näetkö naiset leningeissään ja päivävarjoineen kävelemässä ja miehet puvuissa kävelykeppeineen.
Imatra – sinä olit ehdottomasti enemmän kuin poikkeamisen arvoinen. Lyhyeksi jäänyt pysähtyminen jätti kipinän – tänne on palattava paremmalla ajalla. Vierailu herätti myös tiedonjanon ja oli kaivettava esille kirja jonka muistin löytyvät hyllystäni.
Tuhansien järvien maa – suomen matkailun historia, joka pursuaa tarinoita Imatrasta ja syventää ymmärrystämme Imatran merkityksestä suomen matkailun synnyssä.
Koskinäytös 2014 ( oma kuva)
