Turhautumista ja vanhoihin tapoihin sortumista

Räjähtävän alkuinnostuksen ja kunnianhimopuuskan jälkeen tuntuu, että ruuti on nyt märkää ja innostuksen joku on poksauttanut rikki kuin ilmapallon. Olen viime päivinä sortunut vanhoihin tuttuihin ja pinttyneisiin tapoihin, eli ostanut kaupasta valmiskastikepurkin ja lihasuikaleita, valmistanut ne kotona pannulla ja heittänyt seuraksi 10 minuutin pikabasmatiriisiä. Koska se on niin helppoa, eikä se vaadi samanlaista tarkkaavaisuutta kuin reseptin seuraaminen ja ainesten mittaaminen. Keittokirjojen lukeminen ja ruokakokeilut ovat jääneet muiden menojen ja harrastusten jalkoihin. Muistin taas tänään selvästi tämän blogin alkuperäisen idean: kirjoitan tätä itseäni varten, jotta voin seurata kokkausprojektia pitkällä aikavälillä ja motivoida itseäni kokeilemaan uusia asioita säännöllisesti, mutta ilman tiukkoja ajanmääritteitä. Yritän samalla muistuttaa itselleni, että blogin olemassaolo ei tarkoita pakollista tarvetta kirjoittaa tekstiä mahdollisimman usein, tai sitten stressata siitä kun ei ole kirjoittanut mitään moneen päivään. Jos yrittäisi keskittyä enemmän siihen ruoanlaittoon ja vähemmän siitä kirjoittamiseen.

Päätin ottaa seuraavaksi kokeiluun kasviruoat, koska niitä en osaa valmistaa yhtään (jos ei lasketa paria keittoa, pizzaa ja ruokaisia salaatteja). Kirjahyllystä löytyy parikin kasviskeittokirjaa ja otan tavoitteeksi valmistaa kuukauden aikana ainakin kolme erilaista lämmintä kasvisruokaa. Lopputuloksista kerron sitten täällä!