Taas on viikko vierähtänyt perjantaihin. Ihanaa. Tämän stay at home momin päivä kulminoituu autonkatsastukseen. Tästä tuli mieleen kertoa meidän perheautostamme. Kaikki alla oleva informaatio on omaa kokemustani ja itse hankkimaani tietoa, eikä se ole aukotonta.

Miksi meillä on auto?

Perheessämme on tällä hetkellä yksi auto, koska minä en nyt kotiäitinä tarvitse autoa kuin satunnaisesti. Mies käy autollamme töissä, koska julkisilla liikkuminen on täällä maaseudulla välimatkojen vuoksi hieman hankalaa ja raiteta ei lähellä ole. Miehen työmatka on n. 20 km per suunta. Minäkään en pääse julkisilla tässä maalaiskaupungissa taajama-alueellakaan edes kauppaan, jos jostain syystä en voisi kävellä. Jos tarvitsen autoa arkipäivän aikana, niin vien miehen aamulla seitsemäksi tai kuudeksi töihin ja haen iltapäivällä takaisin kotiin. Taksihan tietysti kulkee aina, mutta en ole istunut taksissa vuosiin.

Äitiysloman loputtua ensi syksynä saattaa toinen auto pihaan olla taas pakollinen valinta. Työmatkani on 60km suuntaansa ja työaikojen vuoksi julkisia ei minua hyödyttävästi kertakaikkiaan kulje.

Mikä auto?

Meidän perheauto on tällä hetkellä Volvo V70 Flexfuel. Aikaisemmin meillä oli kaksi autoa, mutta kun jäin toistaiseksi kotiäidiksi ja ajokilometrit väheni huomattavasti, luovuttiin toisesta autosta kokonaan ja jäljelle jäänyt dieselauto vaihdettiin tähän ekologisempaan etanoliautoon. Merkkiä arvostan siksi, koska Volvo Cars on edelläkävijä turvallisuustesteissä ja joitakin maanantaimalleja lukuunottamatta mielestäni laadukas auto. Ihan eniten arvostan mukavuutta ja tästä automallista löytyy penkinlämmittimet myös takapenkeiltä. Iso peukku tälle! Minähän se takapenkillä yleensä vauvan isofix-istuimen vieressä istun. Takapenkki on myös mielestäni tilava, eikä apukuskin penkkiäkään tarvitse vetää ihan eteen, vaikka sen takana takapenkillä on lastenturvaistuin. Meillä on muutaman vuoden vanha maxi-cos turvaistuin käytössä, joka on aika reilun kokoinen penkki.

Tavaratila tässä automallissa on hyvän kokoinen. Ainakin Emmaljungan duo edge yhdistelmävaunut mahtuu vauvankopan kanssakin helposti kyytiin. Vähän naurettiinkin, että onkohan Volvon suunnittelijat oikeasti testanneet että just Emmaljungat mahtuu konttiin, molemmat kun ovat Ruotsalaista designia.

Autossamme on vaalea sisusta josta erityisesti tykkään. Se on jotenkin valoisa ja tuo minulle selittämättömällä tavalla positiivisen fiiliksen. Puolinahkapenkit tässä autossa on aika helppohoitoisia lasten kanssakin ja omasta kaapista löytyy tarvittaessa tekstiilipesuri.

Etanoli?

Etanoli valmistetaan mm. ruoanjätteistä (eli biojätteistä) ja ihan täällä kotosuomessa. Eurot eivät siis karkaa kokonaan öljyntuottajamaille. Litrahinta on siinä n. 1e tuntumassa (oma kokemus). Auto kuluttaa etanolia pari kolme litraa (ajotavasta riippuen)/ 100km enempi kuin bensaa (silti tulee halvemmaksi kuin bensalla ajaminen, tämä oma kokemus) ja päästöt ovat etanoliajelussa verkosta löytämieni tutkimustulosten mukaan jopa 80% pienemmät kuin tavallisessa bensiiniautossa.

Automme kylläkin kulkee tarvittaessa myös E95:lla. Joka on kyllä hyvä asia, koska lähimmälle etanolintankkauspisteelle isompaan kaupunkiin on tällä hetkellä matkaa n. 50km. Emme vartavasten aja tankkaamaan tuota 50km (per sivu), mutta meille riittää tankata tankki täyteen 2 viikon välein ja suunnittelemme etukäteen jonkin asiointireissun naapurikaupunkiin, jotta voimme samalla tankata etanolia. Jos on pakko tankata bensaa, tankataan sitä vain sen verran mitä tarvitsee, että päästään taas etanolimittarille. Etanolitankkaus-verkosto on valtakunnallinen, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sen harvempaan E85 tankit käyvät minun kokemukseni mukaan.

Koosteena mieleeni tulleita etanoliauton plussia:

• ympäristöystävällisempi vaihtoehto perinteisille polttoaineille (tieto verkosta)
• halvempia kilometrejä vs bensa (oma kokemus)
• bensa-auton verotus

Miinuksiakin löytyy:

• Lyhyemmät huoltovälit. Meidän autossa se on 10 000km. Jos ei aja paljon tämä on mielestäni ok ja huolto on kerran vuodessa niinkuin muissakin polttomoottori autoissa. Öljy jota vaihdetaan ei tosin ole mitään long lifeä, on vähän edullisempaa.
• Etanolin tankkauspisteet harvenee pohjoisempana Suomea, mutta onneksi ei kuitenkaan lopu kokonaan..

Meidän perheessä on siis päädytty tällaiseen autoratkaisuun muutamia kuukausia ja 2000-3000km sitten. Tyytyväisiä ollaan  toistaiseksi oltu. Toivottavasti ollaan myös iltapäivän katsastuksen jälkeen 😀

Hyvää perjantaita!

Elämä on sellainen millaiseksi sen tekee. No niinpä! Siltä just tuntui aamulla n. 06.00 kun nousin ylös. Aika nousta ylös oli normaali, mutta olotila ei. Vauva nukkuu meidän vieressä ja potki minua tasaiseen tahtiin koko viime yön. Tungin tuttia suuhun yön aikana ainakin 20 kertaa, maitopullon hain joskus 04.00 aikaan. Päätin taas jälleen kerran, että vauva alkaa nukkumaan omassa sängyssä. Onneksi tällaisia öitä meillä on harvoin.

Yhtäkkiseen yörähinään saattaa vaikuttaa viimeviikkoinen rokote. Halusin tytölle ylimääräisen tuhkarokkorokotteen 6kk neuvolakäynnillä, koska se on mahdollista. Kerroin aiemmalla käynnillä neuvolassa, että minua hiukan harmittaa, ettei koko kesänä uskalla lähteä mihinkään reissuun, kun tytöllä ei ole tuhkarokkosuojaa ja aika ajoin uutisiin pullahtaa tieto että taas on todettu tuhkarokkotapaus – vaan eipä hätiä mitiä. Neuvolantäti sanoi, että ei sen vuoksi tarvitse eristäytyä, rokotteen voi laittaa ylimääräisenä ja näin tehtiin. Muuten tuo annettaisiin vasta ilmeisesti puolitoistavuotis neuvolassa. Ohjeistivat rokotteesta, että 7-10 vrk päästä sen laitosta, saattaa tulla lämpöilyä. Ei ole tullut lämpöilyä, mutta viimeöinen kiukku tuli ja edeltävä päiväkin oli vähän känkkäränkkäpäivä. Ikenissä ei näy vielä isommin pullottavan puhkeavat hampaatkaan, niin en niitäkään alkaisi  tällä kertaa ”syyttämään”. Rokotteesta on aikaa nyt 9 vrk:tta ja epäilen sen siis aiheuttavan yökiukkuisuutta. Mutta! Tämä on parempi vaihtoehto, kuin jatkuva pelko tartunnasta ja se itse tartunta.  Tuhkarokkohan on siitä hirveän kiva, että se tarttuu huoneilmasta.

Noh, eteenpäin. Aamupöpperöstä selvittyäni lähdettiin ulkoilemaan. Tytölle lierihattu päähän, itsellekin vähän pidempää hihaa kaapista kaivoin. Ei ole hellepäivä, tuulee paljon, mutta aurinko paistaa silti mukavasti. Olen huono vaunuilemaan ulkona päämäärättömästi ja tälle päivälle olinkin miettinyt, että nyt me kerätään tienposkesta niitä lupiineita. Pidin suunnitelmasta, huono yö oli enää muisto vain.

Lupiinit on siis julistettu laittomiksi 1.6.2019 alkaen. Niitä ei saa kasvattaa, myydä, eikä pitää hallussa. Teen kai rikoksen, kun niitä  nyt on minun hallussa maljakossa pöydällä, mutta hyvä teko tämä silti on. Ne eivät ole ehtineet vielä tänävuonna tehdä siemeniänsä ja jokainen kerätty lupiini jättää ne myöskin tekemättä -> ensivuonna vähemmän lupiineja. Yksi lupiini saattaa tehdä nimittäin tuhansia siemeniä. Tässä  linkki meilläkotona.fin artikkeliin, jossa kerrotaan enempi lupiinien hävittämisestä jos kiinnostaa.

Jos noista lupiineista jokainen jatkaisi sukuaan tuhannella yksilöllä, on niitä nyt ensivuonna 13000 vähempi. Minustakin tuo tuntuu karrikoidulta laskutoimitukselta ja määrältä, mutta ainakin niitä tulee jonkin verran vähempi tuollakin kimpulla.

Seuraavalla vaunuilukerralla viedään pahveja keräykseen.