Poola Kataryna haluaa pois sesonkien kierteestä ja tehdä mallistoja hitaammin.

pooal_kataryna_lahikuva.jpg

Kävin ystävänpäivänä haastattelemassa vaatesuunnittelija Paula Kasurista hänen omalla studiollaan Helsingissä. Helsingin studiolla Paula suunnittelee ja myy oman tuotemerkkinsä Poola Katarynan mallistoja. Monelle Poola Kataryna on merkkinä tuttu Flying Birds -korvakoruista sekä erikoisista macrame-tekniikalla toteutetuista mekoista.

 

1. Mistä yrityksen nimi tulee ja kauan oma tuotemerkkisi on ollut olemassa?

Oletan, että kaikilla suunnittelijoilla on opiskeluaikana hetki, jolloin miettii minkä niminen oma merkki olisi. Itselleni tämä pohdintakausi osui Lontoon vaihto-opintovuoteen. Merkin nimi on väännelmä omasta nimestäni, Paula lausutaan englanniksi ”Poola”. Ja toinen nimeni on Katariina, jonka väänsin eksoottisempaan muotoon ”Kataryna”. Yritys on ollut olemassa nyt viisi ja puoli vuotta. Ois kyllä voinut juhlistaa syksyllä, mutta ei tullut pidetty juhlia.

2. Miten aloitit oman yritystoimintasi?

No, se tapa oli tosi erikoinen! En ollut suunnitellut lähteväni yrittäjäksi. Olin opiskelujeni aikana vuoden vaihdossa Lontoossa, ja opiskelin siellä pintasuunnittelua. Valmistumiseni jälkeen mun oli tarkoitus muuttaa takaisin Lontooseen, ja miettiä mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Sitten mä satuin osallistumaan yhtiin myyjäisiin ja ne meni niin hyvin, että päätin laittaa oman tuotemerkin pystyyn. Mun ensimmäisiä asiakkaita tais olla Anna Puu, joka osti multa macrame-mekon. Ajattelin, että kyllä mä tähän pystyn, kun niin moni muukin on sen tehnyt! Tein sen hyvin sinisilmäisenä ja mistään mitään tietämättömänä.

3. Kuinka kauan sinulla on ollut uusi liiketila Kalliossa?

Noin puolitoista vuotta olen ollut nykyisissä tiloissa. Olin kyllä yllättynyt että yleensä sain tän tilan! Mä halusin liiketilan just tältä alueelta. On kiva, että tänne mahtuu työtila, kauppa ja varasto. Eikä tarvinnut ees remppaa mitään, koska tää on tällein sopivasti ränsistynyt! Muuttaminen oli helppoa. Edellinen työtilani oli varasto, joten se oli tosi epäinspiroivaa työn kannalta…

poola_katarynan_studio_ja_kauppa.jpg

 

4. Milloin pidät studiosi kauppaa auki?

Keskiviikkoisin, mutta oveen saa myös koputtaa muina päivinä jos olen paikalla. Asiakkaat ovat löytäneet kaupan hyvin, vaikka se ei ole ollut täällä kovin kauaa. Itse nautin asiakaspalvelusta kaupalla. Kauppa myös mahdollistaa suoran palautteen saannin asiakkailta.

paulan_ovi.jpg

 

5. Poola Katarynalla on ihan upouusi nettikauppa, kerro vähän siitä…

Joo, mä sain sen 29-vuotislahjaksi mun siskon mieheltä, joka on koodari. Sen tekeminen tosin meni kaksi ja puoli vuotta! Mä tein sitä eteenpäin aina vähän kerrallaan, koska selvitettäviä asioita oli niin paljon. Välillä homma tuntui tosi ylivoimaiselta ja piti pitää vähän pitää taukoa. Halusin, että kun nettikauppa julkaistaan, niin se on sitten hyvin mietitty ja toimiva konsepti.

Kun nettikauppa aukesi, niin muutaman asian mä mokasinkin! Lähetin asioita väärään paikkaan.  Ajattelin kuitenkin, että tän asiakkaat voivat ehkä antaa anteeksi, koska verkkokauppani toiminta oli vasta alussa.

 

(Poola Katarynan uuteen nettikauppaan pääset tutustumaan tästä!)

 

6. Flying Birds -korvakorut ovat mallistojesi klassikkotuote. Milloin aloit valmistaa korvakoruja laserleikatusta vanerista?

Ensimmäiset laserleikatut tuotteet tein jo vaihto-opiskelun aikana Lontoossa. Sen jälkeen olen tehnyt koruja yhteistyössä Laser Cut Studion kanssa. Flying Birds oli ensimmäinen malli jonka valmistin mallistooni ja on ollut mukana mallistossa siitä asti.

flying_birds.jpg

7. Milloin uusi mallistosi ilmestyy?

En tiedä vielä. Mulla on muutamia luonnoksia uudesta mallistosta, mutta en ole vielä tehnyt lopullisia päätöksiä. Mä haluun tehdä loppuun asti harkittuja malleja, koska printti on vaatteessa kuitenkin niin dominoiva. Ainakin mekkoja ja kauluspaitamekkoja näyttäisi olevan tulossa, ja mä haluaisin myös tehdä uuden printin jossa kukkateema tulee jatkumaa! Tuotantopaikan konekanta vaikuttaa paljon siihen, mitä voi tehdä. Se antaa tietynlaiset raamit suunnittelulle.

paulan_luonnokset.jpg

 

8. Oletko mallistojesi osalta siirtymässä Slow Fashion -ajattelumalliin?

Vaatteiden kanssa työmäärä on aika iso suhteessa tuottoon, ja prosessi on hyvin monivaiheinen. Siitä syystä mietin viime kevään jälkeen miten hoitaisin mallistojen valmistamisen. Tuntui, että nykyinen tapa ei palvellut sitä mitä oikeasti halusin tehdä. Kahden malliston tekeminen vuodessa ei tuntunut luontevalta. Mä en enää halua seurata sesonkeja, vaan tehdä malliston silloin kun musta tuntuu siltä. On tärkeää että mä saan rauhassa hiottua malliston loppuun asti. Mä haluun jatkossa tehdä asiat hitaammin ja ehkä vähän hullumpaa kamaa!

9. Missä yrityksesi tuotteet valmistetaan?

Ompelu tapahtuu Virossa, mutta kankaiden paino on ollut koko ajan Suomessa. Mä haluaisin kyllä siirtää koko tuotannon Suomeen tulevaisuudessa. Tuotannossa kustannukset eivät ole ongelma, koska olen valmis maksamaan laadusta. Laatu ja luottamus ovat tärkeimmät asiat, jotta homma toimii.

10. Minkälaisia kankaita käytät mallistoissasi?

Suurin osa on tuotannon ylijäämää ja trikoot on luomupuuvillaa. Olen ostanut tuotannon ylijäämää Jousipaidalta, joka lopetti toimintansa. Heiltä hankin tosi laadukkaita puuvillakankaita, joista osa on satiini-sidoksella. Ne toimivat tosi hyvin painossa.

Odotan, että tuotantotekniikat kehittyvät tulevaisuudessa niin, että on saatavilla yhä enemmän kankaita jotka vastaa paremmin mun arvomaailmaa. Toivon erityisesti kierrätyskuidusta valmistettuja kankaita. Ongelmana on että luonnonkuidussa laatu heikkenee automaattisesti kun kuitu lyhenee.

kissat_kedolla.jpg

 

11. Kenelle haluaisit suunnitella vaatteen/vaateita? (suomalainen tai ulkomaalainen) Eli kenet haluaisit ”pukea”.

Apua, en ikinä mieti tällaisia! Fanitan monia vahvoja ja omaperäisiä naisia, mutta en haaveile heidän pukemisesta. Minusta on kyllä ihanaa, että niin moni suomalainen artisti haluaa käyttää kotimaisia pieniä merkkejä, ja tuoda niitä esille. Se on todella hienoa. Sillä on merkitystä. 

Kivointa on, kun työhuone-kaupalle tulee asiakkaita, jotka kertovat löytäneensä jonkin lempivaatteen mallistoistani. Heille haluan suunnitella jatkossakin. Olen kiitollinen jokaisesta asiakkaasta, he mahdollistavat työni jatkuvuuden.

12. Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Mä haluaisin vielä opiskella. En tiedä mitä…. jotain. Haluaisin taas kokea jotain erilaista. Välillä toivon että voisin heittäytyä hulluksi macrame-taiteilijaksi! Mä vaan tekisin jotain macrame seinävaatteita kaiket päivät!

 

Lopuksi vielä kuva mun suosikki vaatteesta, joka on Poola Katarynan AW11 Beasts -mallistosta. Iki-ihana ”lepakkopaita”. <3

lepakko_aw11.jpg

oma_kuva_looking_good_finland.jpg

Vuosi 2011, lepakkopaita ja Looking Good Finland -tapahtuma.

 

nimmari_0.jpg

Muoti Trendit

Tekemisen arvoista -näyttely

nayttelyn_mekko.jpg

Saara Jolkkosen Accidental Aesthetics työhön kuuluvan valokuvan märkälevylle on kuvannut: Lauri Järvinen.

 

”Mitä vaatteet ja tekstiilit merkitsevät? Mitkä arvot ja päätökset ovat ohjanneet suunnittelua niiden takana? Miten pitää luova työskentely mielekkäänä aikana, jolloin kaikki huomio tuntuu keskittyvän nopeasti syntyvään lopputulokseen? Miksi suunnitella yhtään mitään?

Tekemisen arvoista on Elina Laitisen, Susanna Junttilan ja Saara Jolkkosen yhteisnäyttely, joka pohtii suunnittelua ja sen merkitystä uusista näkökulmista. Näyttely esittelee kolme näkökulmaa luovaan suunnittelutyöhön, jossa tekeminen on yksi suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista ja määrittelee vahvasti myös lopputulosta. Näyttelyn suunnittelijat tuovat tarkastelun kohteeksi hitaan, luovan työn ja arvot suunnittelun takana.

Laitinen, Junttila ja Jolkkonen tapasivat opiskellessaan Aalto-yliopistossa pääaineenaan Fashion and Collection Design. Näyttelyssä nähdään osia kunkin tekijän tuoreista maisterin opinnäytteistä.

Elina Laitisen Pyhävaatteita käsittelee käsityönä tehdyn vaatteen arvoa ja merkityksiä. Työn kautta Laitinen määrittelee uudelleen tapaansa olla vaatesuunnittelija aikana, jolloin vaatteilla tuntuu olevan yhä vähemmän arvoa käyttäjilleen.

Susanna Junttilan työ Kädestä pitäen keskittyy tutkimaan intuition ja käden yhteistyötä luovassa työskentelyssä. Junttilan käsin maalatut tekstiilit ovat rohkea avaus kokeellisen ja intuitiivisen suunnittelun puolesta.

Saara Jolkkosen Accidental Aesthetics esittelee konseptuaalista zero waste eli nollajäte-vaatesuunnittelua ja sattuman merkitystä suunnitteluprosessissa. Työ tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan vaatesuunnitteluun hitaan, käsitteellisen ja luovan taiteellisen prosessin kautta.”

 

Tekemisen arvoista -näyttely galleria Kalleriassa.

Kaarlenkatu 10
00530 Helsinki

Avoinna 5.2.-27.2.2016
Ma-pe 11-19
La-su 11-18

 

Käykääpä itse tutustumassa näyttelyyn, niin näette lisää! 😉

nimmari_0.jpg

Kulttuuri Suosittelen