Toisen raskauden ajatuksia – rv 5

Ensimmäinen viikko plussatestin jälkeen on mennyt yllättävän hyvin. 3 tuntia plussan jälkeen lähdin työkavereiden kanssa risteilemään, ja huijaus alkoi siinä samassa. Ekat vastoinkäymiset tulivat jo ennen laivaa, kun ravintolasta ei löytynyt mitään muuta alkoholitonta juomaa kuin limsaa. Otin siis ”rommikolan”. Laivareissu olisi mennyt muuten hyvin, jollei naapurihytin miehet olisivat huomauttaneet naisia naurattaessa, että tuo yksi juo vain energiajuomaa… Baarissakin osasin tilata Virgin Mojiton ensimmäisestä raskaudesta viisastuneena. Maistuuhan se paremmalta kuin lasten drinkit, joita baarimikot silloin ekalla kerralla mulle tyrkytti.

Pahoinvointia ei ole juurikaan ollut, mikä on saanut mut jo huolestumaan. Eilen illalla kuitenkin oksetti, ja tänään aamulla! Enpä olisi ikinä ajatellut hurraavani pahoinvoinnista.

Neuvola-ajan varasin jo näin aikaisessa vaiheessa, koska kyseessä on riskiraskaus. Ekan raskauden jälkeen mulle tuli kirje, jossa kerrottiin mun istukassa olleen massiivinen verenkiertohäiriö, jossa  lapsen kuolleisuusriski on suuri viimeisellä kolmanneksella. Tällä kertaa voin siis saada verenohennuslääkityksen raskauden ajaksi. Eka neuvola on ennen joulua, jolloin tehdään lähete äitiyspolille. Eka ultra sijoittuu näillä näkymin tammikuun puoliväliin. Luultavasti odotamme siihen asti, ennen kuin asiasta kerrotaan läheisille. Menin vahingossa sanomaan terkkarille, että pikku-R on syntynyt viime vuoden tammikuussa, vaikka se on kyllä tätä vuotta. Kiitos äitiysdementia!

Erilaista ekaan raskauteen on ollut se, että ei voi uppoutua niin täysillä raskauskuplaan, kun on esikoinen hoidettavana. Työelämässä pystyi helposti ajatukset harhailemaan vauva-asioihin, kun pikku-R:n kanssa touhutessa se ei oikein onnistu. Tällä kertaa olen osannut ottaa rennommin ruokarajoitusten kanssa, eli olen syönyy huoletta pihvini mediumina. Alkohollitomuus ei nyt tunnu niin isolta jutulta kuin ekalla kerralla, vaikka edelleen toivoisin, että mies jättäisi arkitissuttelut vähemmälle.

Tuplarattaiden hankintaa olen alkanut jo miettiä, koska ne todella tulevat tarpeeseen. Haluaisin ennemmin vierekkäin istuttavat kuin peräkkäin, mutta kaupoissa on jo nyt vaikeuksia kulkea rattaiden kanssa vaikka kapeat ovatkin. Myös nukkumisjärjestelyt mietityttävät. Todennäköisesti otamme vauvan meidän huoneeseen nukkumaan siksi aikaa, että nukkuu yönsä kokonaan.