UNELMIEN POLTTARIT

Nyt on juhannukset juhlittu ja palattu takaisin arkeen. Viikonloppu meni onneksi suhteellisen rauhallisissa merkeissä, syöden hyvin ja leväten. Olen tässä koko alkuvuoden tiputellut painoa pikku hiljaa ja tarkoitus olisi saada häihin mennessä vielä n. 10kg pois. Tulikin mieleen, että olisitteko halukkaita kuulemaan tästä elämäntaparemontista enemmän? Tai muutenkin enemmän lifestyle-postauksista vai keskitytäänkö vain häihin? 🙂 

Kesä on suosituinta aikaa juhlia häitä ja onkin ollut hauska seurata Facebookissa kun siellä vuoden 2016 morsiamet laskevat päiviä THE päivään. Niitä ennen kuitenkin suurin osa onkin juhlinut polttareitaan ja se on saanut minutkin ajattelemaan, että millaiset polttarit itse haluaisin. Taisin kaasoille sanoa, että loppupeleissähän polttarit ei vaadi muuta kun hyvää viiniä ja parhaimmat ystävät ympärille, muuutta ainahan sitä saa haaveilla vai mitä? 😀 

Ensin olin ajatellut, että tottakai haluan kaikki kaverini juhlimaan polttareitani. Mitä enemmän oon kuitenkin miettinyt tätä, niin loppupeleissä tähänkin pätee vanha sananlasku; Ei se määrä vaan laatu. Oikeasti mä haluan ihan lähimmät ystäväni ja sukulaiseni sinne, joiden kanssa pystyn jakamaan ihan kaiken ja joiden kanssa oon lähes päivittäin tekemisisssä. Koska haluaisin ne kaikista tärkeimmät paikalle, on mulle tooosi tärkeetä, että oikeesti ne kaikki myös pääsisi tulemaan. Tottakai yhteisenkin ajan löytämistä helpottaa se, ettei polttariporukka ole älyttömän iso. 

Tiedän, että polttareihinkin saisi upotettua vaikka millaisia summia. Siinä ei ole mitään järkeä, että porukka joutuisi maksamaan itsensä kipeäksi polttareideni takia, mutta toivon, että ihan kaikesta ei kuitenkaan tingittäisi vain hinnan takia. En kuitenkaan halua, että joku jättäisi tulematta rahan takia ja olenkin tarjoutunut osallistumaan polttarikuluihini, vaikka tätä ei mun kaasot tunnu ottavan kuuleviin korviinsa. 😀 

Mulla on monia unelmia polttareiden suhteen, mikä on varmaan aika hyvä kaasojen kannalta, etten ole kovin ehdoton niiden suhteen. Mun tärkein toive olisi se, että ne kestäisi kaksi päivää. Ihan vaan sen takia, että kuinka usein saan sen saman porukan kasaan? En varmaan polttareiden jälkeen enää ikinä. Sen takia ois niin ihana, että kaikkien seurasta pääsisi oikeasti nauttimaan kunnolla. Tällöin myös polttareihin pystyisi sisällyttämään niin rentoilua kuin juhlimistakin. 

Yksi unelma olisi, että lähdettäisiin esimerkiksi Tukholmaan tai Tallinnaan. Brunssi laivassa, laittautumista maissa, ihanaan ravintolaan dinnerille, vähän juhlimaan ja seuraavana päivänä kylpylään. Tai sitten tämä sama Helsingissä toteutettuna! Esimerkiksi päivä lähtisi käyntiin itse tehdyllä brunssilla, tämän jälkeen olisi esimerkiksi joku tanssi- tai liikuntatunti, hotellihuoneessa saunomista(morsiussauna), joku laittaisi mun hiukset ja meikkaisi, illaksi syömään johonkin kivaan paikkaan rauhassa ja johonkin hyville cocktaileille. Tai sitten, että edellisenä päivänä esim tehtäisiin kaikkea rentoa, tietovisaa ja morsiussaunaa ja seuraava päivä olisi aktiivisempi. Ehdoton ei on kyllä sellaiset noloilut jossain kauppatorilla myymässä kananmunia tiikeripuvussa. 😀 Tästä tulikin mieleen, että on ollut hauska nyt nähdä blogeista, että polttareihin ei ole pukeutunut pelkkä morsian vaan koko polttariporukka. Yhdistävä tekijä ei tarvitse olla ees iso, esimerkiksi kukkaseppeleet kaikilla. 

Millaiset ovat teidän unelmapolttarit? Haluaisitteko rentoilua, kreisibailausta vai siltä väliltä? Olisi kiva myös kuulla jos jollain on ollut jo polttarit, että millainen fiilis niistä on jäänyt. 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe

LET’S SPEND ALL OUR MONEY IN ONE DAY – OR NOT?

Kun mietitään häitä ja naimisiin menoa niin ainahan sitä toivoisi ikuista avioliittoa. Kuitenkin elämä ei aina mene kuten suunnittelee ja vuosien kuluessa voi sattua mitä vaan. Omat vanhempani ovat eronneet jo kun olin pieni, mutta silti mä haluan uskoa kestävään avioliittoon. Tämän takia kun mietitään häiden budjettia niin nojaudun siihen, että kerranhan niitä häitä vain juhlitaan! Mun mielestä ois ihan kauheeta jos sitten jälkeen päin kaduttaisi turha nuukailu. Tottakai järjen käyttö on aina sallittu myös rahan käytössä, mutta priorisointia tähänkin. 

Totuushan on se, että mä en ole uskaltanut laatia budjettia. 😀 Laitoin menoja listalle ja kun saavutin tietyn summan niin jätin homman kesken. Ensimmäistä kertaa mua alkoi hirvittämään oikeasti se raha summa, joka häihin menee. Listalla ei ollut mitään ylimääräistä, mutta siitä puuttui esim. hääyö, hääauto, kukat.. Mä en myöskään laske hääbudjettiin kenkiä, alusvaatteita yms, joita tulisi ostettua ilman häitäkin. Myöskään häämatkaa en laske siihen, koska lähdemme häämatkalle varmaan vasta talvella, jolloin siihen ei välttämättä tarvii olla rahat kasassa heti kesällä. 

Olen nyt huomannut sellaisen piirteen noista erilaisista hääryhmistä, että jos käytät hiemankin enemmän rahaa häihin niin saat enemmän ihmettelyä kun taas mitä pienemmän budjetin häät niin sitä enemmän sitä ihaillaan. Siis mulla ei todellakaan ole mitään esimerkiksi kierrätystä vastaan ja varmasti itsekkin meinaan hyödyntää hääkirpputoreja, mutta monen muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvan on oikeasti vaikea ymmärtää sitä, että miten kallista täällä kaikki on. Jos me pidettäisiin häät synnyinseudullamme Kuopiossa niin ihan varmasti tulisi halvemmaksi, vaikka tehtäisiin ihan samat jutut kuin nyttenkin. Eli ei meidänkään häihin tule mitään pröystäilyä, mutta en usko, että Helsingissä saa varsinkaan ravintolahäitä alle 15 000 eurolla. Se mikä mua vähän mietityttää on se, että kun budjetti on jo nyt varsin suuri vaikka siihen ei sisälly mitään ns.”ekstraa”, josta olen haaveillut. Tälläisiä ovat ilotulitus ja stand up-esitys. Kuitenkin haluaisin meidän häihin jotain ekstraa, mutta mitä se sitten olisi? Ja miten sen mahduttaisi budjettiin? 

Olen myös huomannut, että häiden rahoituksesta puhuminen on melkoinen tabu. Mulle on aina sanottu pienestä pitäen, että on morsiamen vanhempien tehtävä on maksaa häät. Onko kukaan muu kuullut tälläistä? Nimittäin oon nyt huomannut, että aika harva oli tälläisestä ns. vanhasta perinteestä tietoinen. Ei meilläkään rahoitus ihan näin toimi, mutta uskon kuitenkin vanhempiemme osallistuvan kuluihin. Ja tämäkös tuntuu joitakin ihmetyttävän. Kauhea mörkö on myös lainan ottaminen. Tilastojen mukaan lainan ottaminen häitä varten on aika normaalia, mutta keskustelufoorumeilla tätä tunnutaan paheksuvan. Ainut tapa on siis säästäminen, vai onko? Olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä, millä teidän mielestä pitäisi häät rahoittaa ja mikä ylipäätään on sopiva budjetti. 

hnb4566.png

Suhteet Oma elämä Raha