Kun yritän vakuuttaa..

.. ihastukselleni, että en ole hänen kanssaan vain sen takia että haluan lapsen. Jotenkin selityksen ohella huomaan vaan kaivavani itselleni yhä syvempää kuoppaa ja kuulostavani vain tasan siltä että vietän hänen kanssaan aikaa vain ja ainoastaan tullakseni raskaaksi.

Myönnän että lapsiasia kummittelee päässäni ihan liikaa ja se myös nousee puheisiini turhan usein vaikka yritän olla puhumatta siitä ja oikeasti tutustua tähän mahtavaan ihmiseen ihan vain ihmisenä. Onneksi kyseinen mahtava mies osaa ottaa höpöttelyni huumorilla. Hän ei myöskään eilen vaikuttanut olevan hirveän paniikissa vaikka kerroinkin että menkat ovat myöhässä. Tiedän kuitenkin kokemuksesta että osaan hyvin stressata ne pois ja yllättyisin kovin jos tikkuun ilmestyisikin yhden viivan sijaan kaksi (tämäkään ei siis ole mahdoton vaihtoehto, vaikkakin epätodennäköinen *köhköh*).

Elämme niin sanotusti jänniä aikoja..

suhteet oma-elama rakkaus