Mitkä tavoitteet saavutin vuonna 2017?

Luin vuosi sitten Puutalobabyn blogista listan tavoitteista uudelle vuodelle. Innostuin asiasta niin, että tein itsekin oman listan kännykkäni muistiinpanoihin. Ideana oli, että tavoitteet kirjattaisiin ylös ”jo saavutettuina”, ikään kuin sanallisena aarrekarttana. Alun perin listassa piti kai olla 101 tavoitetta, mutta itse keksin niitä 60 ja hyvä määrä sekin oli, mielestäni.

Näin uuden vuoden kynnyksellä on aika tarkastella tavoitelistaani, mikä on toteutunut, mikä ei? Minkä huomasin vuoden aikana turhaksi? Osa listalla olevista asioista ei mitenkään liity blogin aihepiiriin, mutta tässä lista niistä, jotka jotenkin sivuavat aihetta:

–          Minulla on tyylikäs, joka tilanteeseen sopiva pieni vaatekaappi. Melkein saavutettu. Jotain pieniä puutteita vielä on, mutta määrällisesti olen tavoitteessani.

–          Käytän vain pakollisen verran kosmetiikkaa. Saavutettu. (Tai no, mikä nyt kellekin on pakollista. Eihän mun olisi pakko esim. meikata ikinä, mutta haluan kuitenkin töissä näyttää siistiltä.)

–          Käyn koiran kanssa metsälenkeillä. Ei saavutettu, koska koira ei halua kävellä metsässä!

–          Käyn juoksulenkeillä ja se on kivaa. Kyllä!

–          Käyn pumpissa ja combatissa. Tämä alkoi hyvin viime keväänä, mutta jatkuva sairastelu söi lopulta innon.

–          Syön terveellisesti. Osittain saavutettu. Syön mielestäni ihan semiterveellisesti, mutta edelleen syön liikaa sipsiä ja nuudelia.

–          Säästän ylimääräiset rahat matkaan. Mitkä ylimääräiset rahat?

–          Juon riittävästi vettä. Tässä olen tsempannut kyllä. Parantamisen varaa voi silti ehkä vielä olla.

–          Syön paljon kasviksia ja kalaa. Joo.

–          En syö juuri lihaa enkä maitotuotteita. Lihaa en juuri syö ja maitotuotteitakin olen vähentänyt.

–          En juuri syö viljatuotteita. En tiedä onko tämä toteutunut, en muista minkä verran söin viljaa vuosi sitten.. Nyt syön melko vähän.

–          Koti pysyy siistinä. Melkein pysyy. Lelukaaos meillä kyllä melkein aina on, ja uuni on tosi likainen!

–          Pidän  kotivaran ajan tasalla. Osittain toteutunut: Kesällä meillä oli mielestäni jo tosi hyvä kotivara, mutta nyt se on vähän päässyt repsahtamaan. Kyllä me silti sillä suositeltu viikko elettäisiin.

–          En juoruile. Oon ollut oikeasti joskus ihan kauhea juoruämmä! Mutta olen saanut sen karsittua ihan minimiin, joskus tulee miehelle puuskahdettua jotain, jos joku ihminen oikein ärsyttää. Mutta harvoin, ja yritän välttää sellaista muiden ihmisten asioiden ”repostelua”.

–          Järjestän kaapit jotka on vielä sekaisin. Tehty!

–          Laitan ylimääräiset tavarat nopeasti kiertoon. Ei todellakaan ole toteutunut. Toisaalta, meillä tulee nykyään aika vähän ylimääräistä.

–          Ostan vain vastuullisia vaatteita. Toteutunut. Jotain alusvaatteita ja urheiluvaatteita olen ehkä ostanut vähemmän vastuullisina.

–          Yritän korjata mielummin kuin ostaa uutta. Toteutunut.

–          Meillä on vierasvaraa pakastimessa ja kaapissa. Tämän suhteen luovutin hyvin pian, mies syö heti kaikki herkut jotka löytää! Joten meillä ei todellakaan ole minkäänlaista vierasvaraa.

–          Kävelen 10 000 askelta päivässä. Toteutuu useimmiten.

–          Harrastan jotain liikuntaa joka päivä. Tästä tavoitteesta luovuin kevään sairastelujen seurauksena. En tiedä, mutta epäilen, että kuormitin silloin kehoani liikaa (ja liian yhtäkkiä), mikä alensi vastustuskykyä.

 

Olen pitkin vuotta välillä silmäillyt listaani ja huomannut, että se tosiaan auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Kun tavoitteensa on ihan konkreettisesti kirjannut ylös, niitä on helpompi ihan tosissaan lähteä tavoittelemaan. Ja kun listaa lukee pari kertaa vuodessa, huomaa helposti, jos joku tärkeä tavoite on kokonaan  unohtunut, tai jos joku on menettänyt merkityksensä.

Niinpä tein uuden listan ensi vuodelle:

–          Nukun hyvin

–          Osaan seisoa käsilläni

–          Pääsen kiepin voimistelutangossa

–          Pystyn kiipeämään köyttä pitkin kattoon

–          Pidän kiinni budjetista

–          En osta mitään turhaa

–          Syön kohtuullisesti herkkuja

–          Vähennän lihaa

–          Vähennän maitotuotteita

–          Ostan eettisiä ja ekologisia vaatteita

–          Suosin suomalaista ja luomua

–          Pidän enemmän yhteyttä kivoihin ihmisiin

–          Luen paljon kirjoja

–          Luen paljon myös pojalle

–          Opettelen uusia taitoja, esim. ompeleman!

Tänä vuonna oli ehkä vähän enemmän sellaisia henkilökohtaisia tavoitteita, joita en halunnut tähän listata, mutta keksin nyt ylipäätään vähemmän tavoitteita kuin vuosi sitten. Mutta ei se mitään, näitä kohti!

Oletteko te tehneet tavoitekarttoja ja miten tavoitteet ovat toteutuneet?

 

 

 

hyvinvointi mieli liikunta vastuullisuus

Ihana joulu

IMG_5057.JPG

Olen joskus kuullut jonkun sanovan, etten ole jouluihminen. Sanoja ei voisi olla enempää väärässä! Rakastan joulua.

Mutta en hössötä siitä ja haluan viettää omanlaiseni, rauhallisen joulun. Yhtenä aamuna viime viikolla tein Ylen ”Millainen joulupersoona olet”- testin ja kieltämättä tulos osui ainakin lahjojen osalta oikeaan:”Olet downshiftaaja. Askeettinen joulu on paras joulu. Vähän säälien katsot joululahjojen perässä juoksijoita. Mielestäsi lahjat ovat niin turhia. Hyvät teot ovat joulussasi tärkeintä. Lähetät terkut järveltä: Kiitollisna syövät kesäeinehet!”

En arvosta lahjaröykkiöitä. En ole oikein milloinkaan kieli pitkällä odottanut paketteja (tai no, pikkulapsena ehkä) mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä nihkeämmin olen alkanut suhtautua varsinkin lahjojen saamiseen. En tarvitse mitään ja jos tarvitsenkin, niin usein se on niin tietty tarkka juttu, etten halua kenenkään muun ostavan sitä. Ilahdun toki esim. villasukista, joita saankin joka vuosi, mutta jos en joskus saisikaan niitä (tai mitään), en pettyisi. Tykkään lahjojen antamisen ajatuksesta ja musta on ihanaa, jos keksin jollekin jonkun kivan pienen jutun. Mutta se, että pitäisi varsinkaan aikuisille väkisin hankkia jotain, on ahdistava ajatus. Olen sanonut että en osta lahjoja aikuisille, enkä myöskään itse halua mitään ​mutta silti tästä välillä joku pahoittaa mielensä. Kun en ole yhtään jouluihminen!

Aikaisemmin lähetin joulukortit sukulaisille ja ystäville, mutta nyt en ole tehnyt sitä moneen vuoteen. Ensin en jaksanut, koska vauva, ja sitten tutustuinkin jo vähentämisen ideologiaan ja hoksasin heti, että tämä on yksi tie yksinkertaisempaan elämään. Arvostan joulukortteja, etenkin sellaisia, joiden tekemiseen/valitsemiseen/kirjoittamiseen lähettäjä on nähnyt vaivaa, mutta olen silti itse päättänyt jättää korttihommat väliin. Ehkä taas jonain vuonna, jos se tuntuu tärkeältä.

Pidän monista jouluruuista mutta monista en pidä, enkä tee mitään vain perinteen tai velvollisuuden vuoksi. En välitä laatikoista, rosollista, rusinasopasta enkä makeista herkuista. Miehelle ostetaan kaupasta muutama laatikko ja paljon suklaata ja lapsen kanssa leivotaan valmistaikinasta pipareita koska se on kiva perinne ja koska siitä tulee hyvä tuoksu. Meidän joulupöydässä on kaloja, sieniä, keitettyjä perunoita ja luomukinkku. Oikeastaan kinkkuakaan ei pitänyt alun perin hankkia koska se on aina ollut vähän pettymys. Hankittiin kuitenkin.

Mistä jouluni sitten tulee

​Siististä kodista (mutta jos ei ole aikaa tai voimia siivota, tässä voi myös oikaista keräämällä isoimmat rojut, sammuttamalla valot ja sytyttämällä kynttilöitä).

Puhtaista, rapeista lakanoista

Joulun tuoksuista: hyasinteista, joulukuusesta, kynttilöistä, piparkakuista, jouluruuista (kyllä, myös niistä laatikoista jotka on ostettu kaupasta!)

Joululauluista

Jouluvaloista, koristeista, kynttilöistä

Lapsen ilosta ja innosta

Ihanasta rauhallisesta päivästä ja illasta yhdessä: hyvästä ruuasta, hyvästä kirjasta, saunasta, lämpimistä vaatteista, ulkoilusta, kynttilöistä.

 

…mainitsinko jo kynttilät?

Ihanaa, omannäköistä joulua kaikille!

hyvinvointi mieli ajattelin-tanaan