Suuria pieniä valheita

Game of thrones alkoi jo viisi jaksoa sitten. Seuratakseni sarjaa laillisesti ja ajan tasalla, tilasin HBO Nordicin. Ensimmäisen GOTin katsottuani aloin selata myös muuta valikoimaa ja luonnollisesti mennä hiukan sekaisin kaikesta siitä, mitä tarjolla on. Katsoisinko True Bloodin uudestaan? Entä mitä nämä uudet ovat? Oi, Six feet under huutelisi myös. Katsottuani Handmaid’s tale -sarjan ensimmäisen (ja tähän mennessä ainoan) kauden käännyin toisen uuden ja kehutun sarjan puoleen. Olen nyt katsonut kaksi jaksoa Big little liesia.

Sarja hurmaa tähtikastillaan. Reese Witherspoon ja Nicole Kidman vetävät totuttua laatunäyttelyä puhumattakaan Laura Dernista ja sarjan muista voimakastahtoisista naishahmoista. Vaikka miehet on jätetty ainakin tässä vaiheessa korostetun tietoisesti hieman taka-alalle, heistä yksi oli päällimmäinen syy, miksi Big little lies valikoitui seuraavaksi katsontalistalle. Aleksander Skarsgård. Unelma-aviomies ja isä, naimisissa itseään vanhemman satumaisen kauniin Nicole Kidmanin kanssa. Mutta mitä tapahtuukaan kulisseissa?

Sarja alkaa yhtä aikaa nopeasti ja hitaasti. Siinä edetään pääsääntöisesti kahdessa eri aikajaksossa. Tulevaisuuden hyväntekeväisyystapahtumassa on tapahtunut murha, nykyisyyden tapahtumat kertovat, miten siihen on päädytty. Tulevaisuus on lyhyitä väläyksiä lehdistötilaisuudesta, kuulusteluista, tutkivien poliisien kasvoilta ja liikkeistä. Nykyisyys etenee kerronnallisesti lasten ensimmäisestä koulupäivästä seuraavaan, joissa ei luonnollisesti draamalta vältytä. 

Mitä uutta voi tarjota sarja, joka keskittyy rikkaiden kalifornialaisten koti- ja uraäitien elämään, klikkeihin, elämiseen lasten kautta, parisuhdekriiseihin, ystävyyteen ja kaunaan. Heidän elämäänsä järkyttää murha. Kuinka omaperäistä. Big little lies ottaa kuitenkin virkistävän överin lähestymistavan teoriassa pieniin kuvioihin. Kutsut lastensynttäreille järkyttää koko yhteisöä, ja tätä puidaan myöhemmin jopa poliisikuulusteiluissa. Ja siinä hetkessä kukin valitsi puolensa. Lapsi yrittää pussata toista, lakimiehet ovat jo puhelimessa. Kenen 6-vuotias lapsi johtaa koko koulun coolia porukkaa ja kenen lapsi joutuu kärsimään. Kaiken tämän alle jäävät oikeat ongelmat, joita väläytellään silloin tällöin kuin sivujuonteina. Kiinnostuksen kasvamista ei myöskään haittaa uskottavat henkilöhahmot, loistavat näyttelijäntyöt ja tyylikkäästi ja kouluttavasti rakennetut jaksot. 

Kolmas sarjassa esitetty aikajakso kiehtoo kuitenkin eniten. Mitä ovat ne pari ohimenevää hetkeä, joissa yksi päähenkilöistä pukeutuu siniseen mekkoon ja seisoo siinä rannalla kengät kädessään? Kenen kengänjäljet näkyvät hiekassa ja miksi? Onko se tulevaa vai menneisyyttä? Kuljemmeko sitä kohti, vai yrittääkö joku päästä sitä pakoon?

Suhteet Rakkaus Suosittelen

Sosiaalisen median helmiä valmiiksi pureskeltuina

Tänään on tiistai. Se tarkoittaa sitä, että aloitan aamuni tietyllä tavalla. Suurin osa aamusta on samanlaista kuin kaikkina muinakin arkiaamuina. Herään kellonsoittoon, torkutan (pahe nro 2), raahaudun ylös, suljen makuuhuoneen oven, jotten herätä vielä nukkuvaa, peseydyn, meikkaan, valmistan kaksi ruispalaa ja puoli litraa teetä, ja tämän jälkeen istun syömään ja selaamaan sosiaalisen median sovelluksia sekä iltapäivälehtien nettitarjontaa (pahe nro 3). Mutta koska on tiistai, aloitan ensin jollain paremmalla lukemisella. Jos olisi torstai, tekisin saman.  Tiistaisin ja torstaisin aamuuni on kuuluu pahe, jonka jäljille pääsin jo vuosia sitten, enkä sen jälkeen ole päästänyt irti. Aluksi kyseessä oli varsin satunnaista huvittelua, mutta jossain vaiheessa jäin koukkuun ja opin tiistai-torstai-aikataulun. Kyseessä on luonnollisesti yksi viihdearvoltaan parhaista nettisivustoista, Feissarimokat.  Lukijat lähettävät kyseisen sivuston ylläpidolle ruutukaappauksia hauskoista statuksista, kuvista, kommenteista jne., joihin törmäävät Faebookin tai muiden sosiaalisen median sovellusten äärellä. (Olen tietoinen siitä, että missään ei varmisteta päivitysten tai niitä lähettävien ihmisten olevan oikeita ihmisiä. Tämä ei minua haittaa.) Ylläpito poistaa näistä henkilö- ja yhteystiedot ja julkaisee parhaat sivustollaan tiistaisin ja torstaisin. Sivusto tarjoaa paitsi rehellisiä mokia, kuten väärälle sivustolle postattuja kommentteja, kuvan taustalle eksyneitä puolialastomia henkilöitä, tatuointeja kirjoitusvirheillä, mainosmokia ja karulla tavalla väärin menneitä käännöksiä, myös uskomattomalla tavalla eskaloituneita väittelyitä, sivulauseen epäsuorasta vihjeestä loukkaantuvia sukulaistätejä, nenilleen saavia eksilleen avautuvia hermokimppuja, argumentoinnin heikkouden maailmanmestaruudesta kilpailevia hemmoja, draamantäyteisiä teinejä, ihmisiä, jotka eivät vain tajua, sekä tietysti Äityleitä. Ja tämä kaikki osuu omaan huumorintajuuni kuin nenä päähän, nyrkki silmään tai kielikuva blogitekstiin. Läheskään aina en tiistai- tai torstaiaamuisin naura ääneen, mutta joka kerta huvitun. Ja jokainen kerta myös toivon, että malttaisin olla vaikka parikin viikkoa lukematta, jolloin saisin isomman kasan uutta luettavaa kerralla. 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Höpsöä