Jälkipyykki
Onnea on, kun on uusi vuokra-asunto, jonka tarjoamiin palveluihin kuuluu pesulatasoinen pyykkitupa. Kaikista kotitöistä rakastan eniten pyykinpesua, sillä se on mun tapa osoittaa vaatteilleni hellyyttä. Luit oikein, vaatematerialistin rakkaussuhde vaatteisiinsa kulminoituu pyykinpesuun. Mutta nyt jatkan hehkuttelemista.
Muuton seurauksena pyykkikorissa oli älytön määrä liinavaatteita, kolmen ikkunan verhot, vaatteita ja asusteita. Oma vanha, mutta rakas pyykkikone ei varmasti olisi selviytynyt kaikesta tuosta neljässä tunnissa, sillä sen lyhin pesuohjelma kun kestää vaivaiset puolitoista tuntia. Olin vähän skeptinen tuon kovassa käytössä olevan pyykkituvan suhteen, mutta kaikeksi onneksi sieltä paljastui kaksi siistissä kunnossa olevaa suoravetomoottorein varustettua pesulapyykkikonetta ja kaksi kuivausrumpua, joista etenkin vanhempi malli on kovasti mun mieleen.
Ja voi, olen ihan rakastunut niihin. Maanantaina sain kaikki verhot pestyä, kuivattua ja silitettyä yhteensä alle kahden tunnin, ja samaan syssyyn pestyä vielä kaksi pyykkikoneellista lakanoita ja vaatteita. Sen kun vaan tökkäsi multitaskingilla ensin verhot pasukoneisiin, sieltä kuivausrumpuun tarpeen mukaan ja suoraan silityslaudalle jälkikosteuden ja ryppyjen karkotukseen. Tällä menolla taitaa jäädä oma pyykkikone asentamatta aika pitkäksi aikaa, kun kerran tuossa siunatussa huoneessa pesee ja kuivaa kaksi koneellista tunnissa. Puhumattakaan niistä kaikista mahtavista pesuohjelmista!
Mä vähän luulen, että mun vaatteet taitaa saada entistäkin parempaa huoltoa tästälähin. Raukkaparat ovat parhaimmillaan joutuneet kestämään pesuohjelmia ja silityslämpötiloja, joita on huolto-ohjeessa kielletty. Toisaalta eivät ole onneksi menneet miksikään, kiitos pukuompelijan tutkinnosta tarttuneen ammattitaidon arvioida paremmin vaatteiden ja kuitujen kestävyyttä. Niin ne on monet kerrat kuivapesubleiseritkin pyrineet koneessa villakangastakeista puhumattakaan. Joten mikäli jotakuta arvelluttaa uskaltaako jotain laittaa koneeseen, niin pistäkää kysymystä alle. En ole ihan pesulatäti, mutta aika lähellä sitä.
Ja nyt takaisin siihen syyhyn miksi olen onnekkaana saanut tällaisen pyykkituvan käyttööni, nimittäin muutto yksityisestä vuokra-asunnosta opiskelija-asuntosäätiön asuntoon. Vihdoin lykästi hakemuksen kanssa, ja saatiin aivan uskomaton lukaali verrattuna edelliseen. Neliöitä on tosin reilu kahdeksan vähemmän, mutta hukkatilaa ei löydy yhtään. Asunnossa on todella mahtava pohjaratkaisu, kaksi makkaria, tupakeittiö ja suuri parveke. Ja täällä näyttää jo nyt tosi hyvältä, vaikka kaikki ei ole vielä paikoillaan.
Pitää vaan toivoa että voidaan asua täällä hiukkasen pitempään kuin vuosi, sillä seuraava kevät on taas muutoksen aikaa monella tapaa. Itse valmistun taas ja toisella pitäis olla kandi kädessä, joten paikkakunnan vaihdos on hyvin mahdollista, mikäli omat korkeakoulu-opinnot ja kanssa-asukkini maisteriopinnot ovat jossain muualla kuin Rovaniemellä.
PS. En ole ostanut mitään pitkään aikaan, joten pukeutumiskäninää vaatteiden koosta ei ole vielä saatavilla. Toisaalta en tiedä tuleeko sitä, olen nimittäin syönyt viimepäivinä niin tuhottoman hyvin. Nytkin tekisi mieli laittaa jotain tosi hyvää!