Rampilla.

Olen Rentula. Isona haluan olla terve ja vahva. Kahvakuulan, CrossFitin ja oikean ravinnon pyhä kolminaisuus olkoon matkani kulmakiviä.

Reilun vuoden olen seikkaillut paremman fyysisen kunnon, lisäravinteiden, aktiivista elämää tukevan ravinnon ja kovan treenaamisen maailmassa ja tänä aikana olenkin salaa kasvattanut elopainoani reilusta 50:stä kilosta lähemmäs kuuttakymmentä. ”KAMALA PLÄSKI!” parahtaisi Vanha Minä. Vanha Minä eli näet vuosikausia, ellei peräti vuosikymmeniä, siinä uskossa, että naisen on syötävä vähän, jotta hän olisi oikea nainen. Oikeat naisethan syövät kuin lintuset mutta urheilevat säännöllisesti ja selviävät arjen rutiineista ja juhlan humuista kunnialla. Oikea nainen ei tarvitse kahta lämmintä ateriaa päivässä, hyvä jos yhtä. Oikea nainen tiputtaa ruokavaliostaan pois kaiken sen turmiollisen, mikä saattaa edesauttaa pläskin kertymistä kroppaan. Ja tämän lisäksi Oikea Nainen kierrättää erilaisina dieettejä ja ruokavalio-ohjeita kuin uusia sukkia (=käyttää pari kertaa ja kun toinen sukista häviää jää yksinäinen sukka joko pyörimään sukkalaatikkoon tai löytää tiensä lähimpään roskikseen) ja huomaa pian olevansa onneton vegaani paleo-karppaaja, joka harrastaa satunnaisesti ihmekaalikeitto- ja ananas-rahka -dieettejä. Ei tarvinne todeta, että varpusen ruokavaliolla minulla ei ollut energiaa urheilla säännöllisesti saatikka selvitä muusta elämästä toivomallani tavalla. Voi Vanhaa Minää, kuinka väärässä se olikaan! Uusi Minä on sentään hippusen viisaampi, ja ymmärtää, että a) lihas painaa enemmän kuin läski b) kroppa tarvitsee polttoainetta toimiakseen toivotulla tavalla ja c) hyvää oloa ei todellakaan mitata vaa’alla.

Barrikadien sijaan olen noussut rampille. OnRampille. Haastan itseni toimimaan paremmin ja saavuttamaan asioita, joista olen ennen vain uneksinut. Jossain tuolla kulman takana minuakin odottavat täydelliset olkapäät, vahvat jalat, hyvä liikkuvuus sekä ennen kaikkea kirkas ja vahva mieli. Tämä on minun matkani vahvuuteen.