vain nimi ja henkilötunnus

Kun astun sairaalan ovista sisään, en ole enää sama ihminen kuin hetki sitten. Roolini muuttu nimeksi ja henkilötunnukseksi. Diagnoosinumeroiksi, reseptitiedoiksi ja käyntiteksteiksi.

Odotushuoneet ovat pahinta. Minut valtaa lamaava jännitys. Joka ikinen kerta sydämeni hakkaa tahattoman lujaa, kädet hikoavat ja katse etsii kelloa sekä käyntinumeroa näyttävää ruutua vuorotellen. Vaikka kyseessä olisi perinteinen puolivuotiskontrolli reumapoliklinikalla, odottaminen on pahin osuus koko käynnissä.

IMG_20180220_133639_112.jpg

Numeron ilmestyessä ruudulle, lääkärin huoneeseen astuu: ”Siististi pukeutunut nuori nainen. Esittää asiansa järkevästi, keskustelee asiallisesti. Pystyy normaaliin katsekontaktiin. Rauhallinen ja vitsailee. Ei anna masentunutta vaikutelmaa.”

Ulko-ovista poistuessa suuntaan askeleeni kohti taidetarvikekauppaa. Soitan matkalla ystävälleni. Olen taas minä.

Kommentit (2)
  1. Odotushuoneet on se pahin vaihe. Kunhan lääkärille pääsee niin homma sujuu! 

    1. Nimenomaan! Sitten pystyy hengittämään.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *