Kun mersukuski on poissa, hyppii ajokoiranpentu pöydällä

Kun mersukuski on poissa, hyppii ajokoiranpentu pöydällä

Nyt ei mittää lurinoita Lapista ja saamelaisintiaaneista. Mieli tekis hieman pohdiskella poikamme murre-vastaisuutta, mutta kun en sitä osaa lyhyesti ja ytimekkäästi ilman 1800-luvun suomalaisugrilaisia kaskuja siteeraamatta kuitenkaan kertoa, niin kopioin tähän vain Mikon facebook -päivityksen aiheesta niille, joilta se on jäänyt lukemati: ”Kun kahden lappilaisen rakkauden hetelmät ovat paljasjalkaisia etelän hetelmiä, saattaa se tuoda omanlaisiaan […]

Valaistuminen Vanhemmuuteen

Viittaus edelliseen

Edellisen postauksen tueksi ja todisteeksi kuvamateriaalia. Minni se sukii tukkaan ruoka-aineita, saadakseen kultaiset kutrinsa kasvamaan Ronja ryövärintyttären lailla. Laskeskelee lusikan lentoradan ja ruuan laskeutumisen välisen hiukkaskiihdytinkorrelaation väitelläkseen aiheesta parinkymmenen vuoden päästä (nämä on niitä näkymättömiä 10% aivokapasiteetin yli-ihmisyystaitojen kehittelyä, joista olen puhunut ja jonka vuoksi meillä ei osata vieläkään kävellä..). Ja ruokailun lomassa voi myös […]

Nälkäkurjen ravintolapäivä kotona

Nälkäkurjen ravintolapäivä kotona

”1920- ja 1930-luvulla maaseutuperheissä ruokatavoilla ei ollut niin suurta merkitystä. Kaikkein tärkeintä oli, että ruokailijat kunnioittivat ruokaa. Pöydässä sai yleensä puhua, mutta ei nauraa, riidellä eikä höpöttää turhia. Äiti saattoi jopa napauttaa lusikalla päähän lasta, joka käyttäytyi huonosti ruokapöydässä. Yleensä maaseutuperheen jokaisella ruokailijalla oli oma lautanen, veitsi ja haarukka. Tavat eivät kuitenkaan olleet vielä täysin […]