Upea Puijo – ”köyhän naisen Riisitunturi”

Nyt on lähiviikkoina Puijon maastossa tullut useasti reippailtua ja patikoitua. Viimeksi tänään. Pakkasta oli tänään -8 astetta. Aurinko ei tänään paistanut niinkuin eilen, mutta se ei tahtia haitannut.

Kotoa meiltä ei ole pitkä matka Puijolle. Tänään matkamme alkoi tästä kivimonumentin kohdalta, joka on vanhan Puijon tien merkki. Suunta oli kohti huippua.⬆️

Polku ja polut ovat hyvässä kunnossa. Niitä on mukava ja helppo kulkea.

Puijolla näytti tänäänkin porukkaa olevan. On se mahtavaa, että ihmiset liikkuvat ja nauttivat lähiluonnosta. Kyllä meillä on aivan mahtavat ulkoilumaastot ja näkymät täällä Kuopiossa ja vielläpä melkein keskellä kaupunkia. Meillä on nyt kaikilla mahdollisuus näyttää tästä luonnon kauneudesta.

Ylhäällä Puijon tornilta matkamme suuntautui kohti Puijonnokanlaavua. Puijollahan on nyt priima latuverkosto, joten siellä on oltava hyvin tarkkana missä sitä kulkee. Laturaivoa välttääkseen patikointi tapahtuu nyt maastopyöräreittejä pitkin.

Maastopyöräilijät ja kanssapatikoijat näyttävät hyvin tulevan toimeen poluilla. Tasapuolisesti väistellään ja kiitellään sen kummempia polkuraivoja aiheuttamatta.

Puijonnokanlaavulta tuli savun tuoksu. Odotetusti siellä oli porukkaa ja jonkin sortin tulet valmiina. Tuli nuotiossa ei palanut parhaalla mahdollisella liekillä, johtuen liian isoista ja kosteista puista. Savua oli sitäkin enemmän.

Tänään meillä oli laavulla tarkoitus juoda nuotioteet ja tehdä suklaanuotiobanaanit. Lisäksi matkassa oli digestive-keksejä ja riisikakkuja hasselpähkinälevitteellä. Eilisellä retkellä  herkuteltiin, joten tänään syötiin vähän iisimmin.

Vähän puita pilkkomalla ja kiehisiä tekemällä saatiin hyvät tulet. Myös muut laavulla olijat pääsivät makkaran paistoon.

Näkymä Puijonnokalta on aina yhtä kaunis, oli kesä tai talvi. Myös järvellä näytti olevan elämää.

Eväät syötyämme, matka jatkui osittain toista  pyöräreittiä, josta tulimme. Matkalla en voinut kuin ihastella lumen määrää ja lumesta notkuvia puita. Maisema on kuin satukirjasta tai postikortista. Ihan parasta! 💙

Nyt, kun olen käynyt tässä useasti Puijolla ihailemassa sen kauneutta, niin on sellainen fiilis, kun olisi Lapissa. Ihmiset päivittelevät kovasti valokuvia pohjoisesta ja Riisitunturilta. Puijon luonto ja maisema eivät kyllä häviä Riisitunturin kuville pätkääkään.

Nyt en kyllä lähtisi Lappiin tätä kauneutta ihastelemaan. Se on tarjolla meille tässä ja nyt. Ehkä menemme Riisitunturille tai muuhun vastaavaan kohteeseen sitten kun täällä on vähäluminen  talvi. Nyt nautimme siitä, että meillä on kunnon talvi ja niin kaunista.

Takasin tullessa huipun kautta piipahdimme katsomassa, kun sinne alkaa muotoutua lumitaidetta, lumiveistoksia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan valmiita luomuksia. Taas on hyvä syy tehdä visiitti Puijolle.

Puijon huipulla on myös rengasmäki, jossa lasketaan mäke alas isossa renkaassa. Siellä oli hyvä meininki. Laskijoita riitti ja hauskaa tuntui laskijoilla olevan.

Mitähän muuta Puijo ja Puijon maasto vielä tarjoavat meille tänä talvena?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *