Eilen päätin ottaa piiiiiitkästä aikaa tämän vanhan puusohvan taas entisöintiin eli niinkuin jatkaa siitä, mihin joskus jäin. Se on vuosia ollut vaiheessa ja odottanut inspiraatioo.
Olen siis aloittanut aikoinaan jo sohvan käsittelyn. Olin poistanut vanhaa ruskeaa pintaa silklaamalla. Olin sen siklannut lähes puupuhtaaksi eli suurin homma jo tehty. Alla kuvassa sohva siklauksen jälkeen.
Eilen päätin ottaa piiiiiitkästä aikaa tämän vanhan puusohvan taas entisöintiin eli niinkuin jatkaa siitä, mihin joskus jäin. Se on vuosia ollut vaiheessa ja odottanut inspiraatioo.
Olen siis aloittanut aikoinaan jo sohvan käsittelyn. Olin poistanut vanhaa ruskeaa pintaa silklaamalla. Olin sen siklannut lähes puupuhtaaksi eli suurin homma jo tehty. Alla kuvassa sohva siklauksen jälkeen.
Eilen kun kaivoin tämän sohvan esiin, olin toiveissani, että ei paha projekti. Mutta kuinkas ollakkaan, sohva nitku ja natku lähes joka suuntaan. Eipä siinä auttanut kuin purkaa atomeisiksi koko sohva. Ja tietenkin joku minua edeltävä entisöijä oli vielä käyttänyt nauloja pitääkseen sohvan kasassa. Niiden poistosta kun ei hyvää seuraa koskaan.
Tässä kuvassa sohva on nyt purettu osiin ja naulat kaivettu pois. Tämä kuvassa näkyvä selkänoja täytyy vielä hioa ja tarkistaa sekä tarvittaessa siklata. Sitten pääseenkin ensi viikolla liimailemaan osat kiinni.
Tässä kuvassa on kansi istuinosaan. Se on rikki ja likainen, joten vaihtoon menee. Se on ’kernin ja keinonahan sekoitusta’, vanhaa, vähän kuin köyhän nahka.
En tiedä, onko se tuo aika ( jonka se joutui varastossa odottomaan uudelleenpääsyä työn alle) vai mikä, mutta kerrankin minulla on ihan selkeä visio, että millaisen tästä teen. Normaalisti melkeen yöunet menevät kun kankaita miettii.
Toiveeni olisi, että se mahtuisi tulevaan mökkiimme eteiseen. Siinä olisi hyvä istua ja laittaa kenkiä jalkaan.
Se jää nähtäväksi kuin käy.
Eilen kun kaivoin tämän sohvan esiin, olin toiveissani, että ei paha projekti. Mutta kuinkas ollakkaan, sohva nitku ja natku lähes joka suuntaan. Eipä siinä auttanut kuin purkaa atomeisiksi koko sohva. Ja tietenkin joku minua edeltävä entisöijä oli vielä käyttänyt nauloja pitääkseen sohvan kasassa. Niiden poistosta kun ei hyvää seuraa koskaan.
Tässä kuvassa sohva on nyt purettu osiin ja naulat kaivettu pois. Tämä kuvassa näkyvä selkänoja täytyy vielä hioa ja tarkistaa sekä tarvittaessa siklata. Sitten pääseenkin ensi viikolla liimailemaan osat kiinni.
Tässä kuvassa on kansi istuinosaan. Se on rikki ja likainen, joten vaihtoon menee. Se on ’kernin ja keinonahan sekoitusta’, vanhaa, vähän kuin köyhän nahka.
En tiedä, onko se tuo aika ( jonka se joutui varastossa odottomaan uudelleenpääsyä työn alle) vai mikä, mutta kerrankin minulla on ihan selkeä visio, että millaisen tästä teen. Normaalisti melkeen yöunet menevät kun kankaita miettii.
Toiveeni olisi, että se mahtuisi tulevaan mökkiimme eteiseen. Siinä olisi hyvä istua ja laittaa kenkiä jalkaan.
Se jää nähtäväksi kuin käy.
