”BEST FRIEND FOREVER”

Testi oli niin negatiivinen tänäänkin kun vaan voi olla ja oikein piikkinä, alaselkää alkoi särkeä samalla sekunnilla (melkein ainakin) ja siitä meni tunti -kaks ja niin ne ”bff”:t tuli taas viikoksi kylään. Bff:t siksi, että ilman niitä olisin huolissani kroppani toimivuudesta, mutta heittomerkit siksi, että niissä on maailman pahin ivallisuus kun yrittää tulla raskaaksi. 

Onneksi tein testin jo keskiviikkona. Tarkoitus siihen, että jos tämä on lopputulos, niin saan jo hieman aikaisemmin elää sen pettymyksen niin ei tarvitse viikonlopun kynnyksellä pettyä taas. Ja ei se ollut niin suuri pettymys enään, vaikka pientä toivoa vielä pidinkin yllä. Minulla mieli meni jo uuden vuoden kuohareilla kilistelyyn, niin olkoon asiat sitten näin. 

Itse asiassa keskiviikosta tuli loppuen lopuksi niin kamala pettymys, että ihan itkua riehuin että tämä yrittäminen lopetetaan tähän. En yksinkertaisesti jaksa enää, joko se menee heti alussa kesken tai sitten vauvani taas kuolee. Tai yksinkertaisesti me ei enää tulla raskaaksi ja en jaksa elää elämääni enään näin. Pettyä joka perhanan kuukausi, tai sitten kuunneella lääkäriltä pahoitteluita, vauvan menehtymisestä tai alkion kehityksen pysähtymisestä. 

Haluan tauon. Ja ainakin onneksi nyt yhden kierron tauko tulee väkisin, niin saan lisäaikaa miettiä, jatketaanko yritystä vai taukoa. 

Hitto, no sentään hain joulukukat niin piristää taas tämän päivä mieltä jokin edes.

Kyllä se kiukku näköjään pystyykin vielä tulemaan?

Suhteet Oma elämä Raskaus ja synnytys

Elämän muistijäljet

Luin toisen enkelilapsen synnyttäneen naisen taistelua tulla uudestaan raskaaksi ja kun oikein myötätunnosta, tuli tänne myös sama tulos kuin hänelle. Ja suht samalla reseptillä vietän viikonloppuni. ELI Taidan ottaa ison lasin viiniä ja syön hyvin. ”Saan” seuraavan kierron, sitten kilistellä oikein urakalla jos niin vaan haluan. Kovin ei selvemmin testi voi negatiivista näyttää kuin tänä aamuna. 

Mies kyllä yritti valaa uskoa, että no joku päivä se ei näy ja seyraavana päivänä näkyy, että voi sieltä perjantaina vielä plussa tulla. Mutta omaa oloani kuulostellessani, en oikein usko. En kyllä uskonut edellisessäkään ja tuli se plussa, mutta nyt on jotenkin niin ”varma”.

Itkut on tullut itkettyä pari kertaa, lähinnä siksi että meillä pitäisi se vauva olla jo, ei yrittää vielä, mutta se elämä nyt ei mene niinkuin haluaa. Haluamiaan asioita voi tavotella, mutta tekemällä niitä ei saa. Luoja suo jos luoja suo. Vaikka en tiedä uskonko tuohonkaan.

Tänään on ollut siis kova ikävä enkeliä. Ja enkeliä sylissä. Tänään olen kaivannut (niinkuin joka päivä) niitä ruttuhuulia, jotka olivat niin ruusunpunaiset ja kauniit. Tänään olen kaivannut nenää ja poskia, pikkuista rintalastaa ja pikkuisia sormia. Niin pienen pieniä, että nykyään toisten vastasyntyneet vauvat näyttävät minun silmissäni ”valtavilta”, Minun vauvani oli niin pieni, niin pieni. 

Minun vauvani oli niin suloinen, punaposkinen, että minua itkettää että tämäkin mahdollisuus pikku sisarukseen meni sivu suun. Minun suloinen vauvani ansaitsee siskon tai veljen, minun pieneni pitää päästä elämään tarinoissa. Voi miten ikävä.

Mieleeni tulee raastavin hetki elämässäni, ne viimeiset jäähyväiset sairaalassa kun piti itse luovuttaa lapseni pois, jotta en koskaan enää tule häntä näkemään. :'( <3 

Ikävä. 

Ikävä vanhaa ja ikävä uutta. 

Ikävä pientä rakasta <3

Taatusti hän kuulee.
Hän katselee sinua varmasti kaiken aikaa.
Ehkä hän on nyt onnellinen,
ehkä joidenkuiden ei ole tarkoituskaan
jäädä meidän elämäämme pysyvästi.
Ehkä jotkut ovat vain ohikulkijoita,
vain läpikulkumatkalla.

Ehkä he täyttävät tehtävänsä nopeammin kuin muut.
Heidän ei tarvitse vitkutella täällä sataa vuotta
saadakseen kaiken kuntoon.
He hoitavat hommansa tosi nopeasti jotkut.
Jotkut vain ikään kuin käväisevät
elämässämme antamassa meille jotakin,
tuovat lahjan tai opettavat meille jotakin tärkeää,
ja se on heidän tehtävänsä meidän elämässämme.
Hän opetti sinulle varmasti jotakin.

Ehkä hän opetti sinua rakastamaan,
antamaan ja välittämään.
Se oli hänen lahjansa sinulle.
Hän opetti sinulle paljon,
ja sitten hän lähti

Ehkä hänen ei yksinkertaisesti tarvinnut viipyä pitempään.
Hän antoi sinulle lahjansa ja oli sitten vapaa jatkamaan matkaa,
mutta häneltä saamasi lahjan
sinä saat pitää ikuisesti.
(kirjasta Lahja, Danielle Steel)

Suhteet Oma elämä Lapset Raskaus ja synnytys