Hitaan heräämisen jälkeen houkutteli kuopus ulos ja hiihtämään. Oi ihana sunnuntai!
Posket punaisena
Iltapäivä menikin sitten pakatessa, tai oikeastaan väistellessä pakkaajaa. Insinööri lähti kohti Kiinaa. Meille se tarkoittaa lepopäiviä ja vähän hitaampaa rytmiä – älkää kertoko että sanoin ääneen, mutta kyllä mä nautin näistäkin päivistä.
Nyt kuppi kahvia, sohva ja viltti. Ihan sama tuleeko televisiosta mitään katsottavaa, katson silti.
Mulla on nyt lepo.
Ja niinkuin mä menin eilen kehumaan että tiedän olevani aikuinen. Hah.
Yritin juuri varata Tallinnan risteilyä, mukaan lähtee omat pojat + vanhemmat. Noh, kaikki meni hyvin siihen asti kun yritin muuttaa hyttijakoa niin että vanhempani olisivat omassa hytissään ja minä poikien kanssa omassa.
”Jokaisessa hytissä pitää olla vähintään yksi aikuinen” herjaa ohjelma eikä päästä eteenpäin. Tarkistin syntymäajat, tallensin ja yritin uudelleen. ”Jokaisessa hytissä pitää olla vähintään yksi aikuinen” Enkä pääse eteenpäin. Taas tietojen tarkastus ja tallennus. Sama juttu, en pääse eteenpäin. Vasta kun vaihdoin äitini meidän hyttiin antoi ohjelma jatkaa.
Mä oon töissä it-yrityksessä, käytän älypuhelinta ja nykyteknologiaa. Ensimmäistä kertaa törmään kuitenkin noin älykkääseen sovellukseen joka näkee suoraan ruudun läpi henkisen tilani syntymäajasta välittämättä.
Wau!